torstai 17. lokakuuta 2013

Boris Runqvist -TV Pariisissa (osat 2 ja 3)


Huippufutista-blogi on palannut takaisin Ranskan maalta uupuneena, mutta suhteellisen tyytyväisenä näkemäänsä. Tässä vielä BRTV:n videomatskua kaikille kiinnostuneille. Itse matsista kuvaa osassa 3. Muut jaksot enemmän tai vähemmän turhanpäiväistä turistipaskaa. 

OSA 2: Luxemburgin puistossa tasoittelemassa ja Montparnassen hautausmaalla uuteen nousuun

OSA 3: France-Finland (Picalle-Place de Clichy-St Denis ja metrolla matsiin)

BR-TV EXTRA: Sacre Coeurin pispalan portaat

maanantai 14. lokakuuta 2013

Boris Runqvist -tv Pariisissa

Tervehdys kaikille lukijoille. Blogi herää taas ainakin vähäksi aikaa eloon. Heinäkuinen Kaljulle putoaminen sai aikaan pahan masennuksen, että ei ole jaksanut päivittää sivustoa. Ei vaan jaksa.

Nyt blogi kuitenkin herää eloon, sillä Boris Runqvist -tv matkusti tänään Pariisiin seuraamaan paikallista härdelliä ja huomista Ranska-Suomi-ottelua Stade de Francella, legendaarisella ranskalaisen jalkapallon kotistadiumilla.

Matka alkoi 6.58 Koivuhovin asemalta, josta vaihto 540 kenttäbussiin Espoon asemalla. Siitä sitten kentälle ja Blue1 Tukholmaan. Vaihto Arlandalla SAS:ssiin. Kuriositeettina kerrottakoon, että samalla lennolla matkusti myös Tyresö FC:n naisjoukkue tai joku vastaava matkallaan Championliiga-peliin PSG:n vieraaksi. Pääsin jopa hetkeksi juttelemaan jonkun amerikkalaisen pelaajan kanssa, mutta hän ei osannut lausua Tyresö-nimeä oikein. Lisäksi hän vaihtoi paikkaa jo ennen lähtökiidytystä, niinpä sain mukavat oltavat kolmella tuolilla.

 Kuriositeettina kerrottakoon, että kapteeni kutsui Martan, maailman parhaan naisjalkapalloilijan, ohjaamoon. Lisäksi edessäni istuneet Tyresön ulkomaalaisvahvistukset vahvistivat stereotypiaa naisjalkaballon lesbohkosta maineesta imuttamalla ranskalaisia suudelmia koko lennon ajan. En tiedä sitten kuinka ammattimaista tuollainen on, mutta antaa kaikkien kukkia.

Pariisiin tultaessa sai taas vähän aikaa arpoa mistä sinne juna-asemalle pääsee, mutta hissillähän sinne pääsi. Matka pahamainaisella RER B:llä taittui vauhdikkaasti ilman ongelmia. Ihastella sai taas monikulttuurisuuden loistoa. Ranskalla on jotain sellaista rikkautta mitä meillä Suomella ei vielä ole. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa meilläkin?

Nordikselle saavuttua metron valinta meni intuition varassa, mutta täysin oikein ja alle tunnissa laskeutumisesta saavuin pääkallopaikalle Pigalleen. Siellä nopea majoittuminen Liberteliin ja kaupassa käynti. Viinipullon avaajaa täällä ei ole. Täytynee  hakea respasta. Sillävälin tyydyn belgialaiseen luostariolueeseen.

Huhut siitä, että tämä Blanchen/Picallen alue olisi Pariisin kusenhajuinen Kallio pitää aika hyvin kutinsa. Ei minua harmita, mutta hieman ihmetyttää nämä hihasta roikkujat. Ei minua kiinnosta mitkään seksishowt.

Seuraavaksi olisi tarkoitus lähteä vielä iltakävelylle Sacre Köyriin. Sitten ehkä lepäämään. Näihin kuviin näihin tunnelmiin.