torstai 21. helmikuuta 2013

Hippos-Areena tulee, oletko valmis?

Mielenkiintoisia uutisia Jyväskylästä keskellä kuulasta kevättalven pakkaspäivää: Keskisuomalaisen mukaan Jyväskylän Hippokselle ollaan kaavailemassa uutta katollista jalkapallostadionia. Sellaiselle totisesti olisi Suomessa nyt kysyntää. Suomalainen stadioninfra kun on tunnetusti yksi Euroopan alikehittyneimmistä ja jäänyt jälkeen muun muassa vanhan itäblogin maista, vaikka kansantuotteella mitattuna Suomi sijoittuu maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon.

Jalkapallostadionien rakentamisessa Suomi on ollut jo kauan aikaa semialbanialainen kehitysmaa, jossa Rovaniemen rappiokeskuskentän ja Tapiolan hökkeliurheilupuiston kaltaiset rikoksen ihmisyyttä kohtaan muodostavat katsomopuitteet edustavat kansallista mainstreamiä. Voimme vain kateellisena seurata esimerkiksi Tukholman menoa, jonne tänä keväänä on valmistunut jo hulppea Friends Arena ja myöhemmin keväällä on valmistumassa Stockholms Arena. Molemmat tietenkin katollisia monitoimistadioneita! Oli varsin vekkulin näköistä, kun Ruotsi ja Argentiina pelailivat viime kuussa ystävyysottelun aidolla luonnonnurmella lyhythihaisissa pelipaidoissaan. Sellaisesta voi Pertti Alaja ja kumppanit vain haaveilla.

Ruotsissa molemmille areenoille riittää yhteiskunnan tukea, mikä kertoo osaltaan urheilukulttuurin korkeasta tasosta. Kukaan ei taatusti lähde motkottomaan, että nykyaikaiset tapahtuma-areenat olisivat pois esimerkiksi omaishoitajien taskusta, vaan asia kuitataan olosuhteiden normaalilla päivittämisellä nykyajan vaatimusten tasolle. Samaan aikaan Suomessa edelleen puuhastellaan erään auttamattomasti vanhentuneen historiallisen ulkoilmamonumentin kimpussa, jonka remppaaminen on pelkkää teatteria ja  näpertelyä, joka ei todennäköisesti koskaan tule tyydyttämään oikein ketään. Ei jalkapallolijoita, ei yleisurheiluväkeä, eikä varsinkaan tapahtumista elämyksiä hakevia maksavia asiakkaita.

Jyväskylän areena ei tietenkään korvaisi Olympiastadionia, mutta se avaisi mahdollisuuden pelata kotimaaotteluita hyvissä olosuhteissa rospuuttoaikaan ja miksei muulloinkin. Mainittu 8000 katsojan kapasiteetti olisi varsin passeli esimerkiksi pienempiä maita vastaan pelattavissa maaotteluissa. Parastahan olisi että näitä pelejä voisi pelata vaikka helmikuussa, eikä aina tarvitsisi matkustaa Thaimaahan tai Karibialle asti.

Esillä olleiden visioiden valossa on ilmeistä, ettei Hippos-Areena olisi mikään ökyareena vaan maltillisesti 12 miljoonan budjetilla nouseva hiukan normaalia isompi sisähalli. Mitään Friends Arenan kaltaisia luxusnurmia on turha odotella vaan kriteerit täyttävä FIFA-kelpoinen muovimatto saa riittää. Silloin alueen futisjunnuillekin on hyvät talviharjoitteluolosuhteet taattuna.

Suomalaiset realiteetit ja varsinkin omaishoidon kriittisen tilanteen tuntien on myös hyvä, että nyt ollaan rakentamassa nimenomaan yksityistä areenaa ilman penniäkään kunnallista rahaa. Omaishoitajat voivat siis nukkua yönsä huomennakin rauhassa. Nyt pitäisi paukkuja löytyä keskisuomalaiselta yrityselämältä, Suomen Palloliitolta ja valtiolta. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Jyväskylän areena olisi toteutuessaan kansallisesti merkittävä hanke ja päänavaus uuden sukupolven jalkapallo-olosuhteille Suomessa.

Täytyy vaan toivoa, että näitä suunnitelmia ja visioita ei olla käyttämässä vain Harjun ehostamisen ja kehittämisen viivyttämiseksi vaan kyseessä olisi aito halu parantaa olosuhteita. Jyväskylässä ollaan tehty hienoa työtä jalkapallon eteen viimeiset kymmenen vuotta ja JJK on yleisömääriltään Suomen kärkeä. JJK on seura, joka ansaitsee olosuhdeunelman toteutumisen. Nyt varsinkin Palloliitolta odottaisi aktiivisuutta ja aitoja tekoja asian hyväksi. Myös esimerkiksi Tampereen Tammelassa olisi eräs perinnekenttä, jonka puolesta Palloliitto voisi ehkä tehdä jotain konkreettisiä tekoja yhteistyössä seurojen kanssa.

Pääasia on, että asioista edes keskustellaan, vaikka toteutuminen onkin vielä kaukainen haave. Terveiset Pertti Alajalle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti