maanantai 28. tammikuuta 2013

Syvissä vesissä

Talvi on ollut kylmä ja ankara. Sosiologinen tulkkaus oli mykistetty ja blogi veteli unten mailla. Kaiken masentavan raiskan keskellä blogisti palasi hoitovapaalta ahdistavan palkkatyön pariin ja joutui luovuttamaan rakkaan poikansa sosiaalivaltion päivähoivaan. Maailma romahti. Ja kun samaan ajanjaksoon osui vielä tipaton tammikuu, niin ei tässä ole paljoa kirjoittamiselle ajatuksia pystynyt uhraamaan.

Blogin viime aikojen hiljaisuus on ollut itselleni kova pala. Sisimmässäni haluaisin tarjota tässä blogissa lukijoille laatua, säännöllisyyttä ja elämyksiä. Tähän en ole pitkään aikaan kyennyt, valitettavasti.

Kaiken raiskan keskellä on kuitenkin näkyvissä jo valoa tunnelin päässä. Talven puheenaiheita ovat olleet maajoukkueen seikkailut King`s Cupissa, HJK:n iloinen Maspalomas-turnaus ja tietysti jokavuotinen Veikkausliigan otteluohjelman julkaisu.

King´s cup ja Maspalomas ovat antaneet aihetta iloon. HJK on koonnut suomalaisittain kovatasoisen nipun, jonka miehistöä on nähty myös maajoukkueen matkassa. Forssell, Tainio, Mannström, Sumusalo, Schüller, vain muutamia nimiä mainitakseni. Voisiko todellakin olla niin, että aika vihdoin suotuisa suomalaisen BATE Borisovin synnylle?

Kesäkuussa, kun Suomi ottaa 6 pistettä Valko-Venäjältä, voi hyvinkin olla, että runkomiehistö koostuu pitkälti suuren ja mahtavan Klubin pelaajista. Ja siitä kuukausi ja eurobileet ovat vasta alkamassa. Klubin kannattajakunta elää tällä hetkellä elämänsä kevättä.

Muiden joukkueiden kuin HJK:n kannattajille kevät on varmasti tuskaisa. Veikkausliiga on taantuvan kehityksen amatööriliiga, joka kärsii ainaisesta resurssipulasta kaiken lamaraiskan keskellä. Klubin kannattajat varmasti toivovat, että muissa seuroissa ei masennuttaisi vaan lyötäisiin isompi vaihde silmään ja tungettaisiin kapuloita "rosenborgin" rattaisiin. Vain sillä tavalla kotimainen futis voi kehittyä. Yhden joukkueen lälläriliigasta ei hyödy kukaan.

Veikkausliigan otteluohjelma oli jälleen kerran sitä itseään. Varsinkin kannattajien näkökulmasta matkustelu on taas tehty haastavaksi ja muutenkin maanantai-pelipäivät kismittävät. En kuitenkaan lähtisi suoralta kädeltä tuomitsemaan. Hyvää oli se, että ainakin kauden pituus säilyi vakiona, eikä mihinkään kauden lyhennykseen sorruttu.

Tosikannatttajalla on silti unelma paremmasta otteluohjelmasta. Sen toteuttaminen ei vaatisi poppakonsteja vaan ainoastaan tunkkaisesta perussuomalaisuudesta luopumista ja tosiasioiden tunnustamista. Asiat tehdään paljon paremmin esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Norjassa ja Valko-Venäjällä. Siitä vaan mallia ottamaan.

Ensinnäkin sarjaohjelma olisi hyvä arpoa, kuten kulttuurimaissa tehdään. Turha otteluohjelman suunnittelu ja pyörittely vain lisää pettymyksiä. Silloin lopputulos olisi kaikkien kannalta reilu ja tasapuolinen. Toiseksi toivoisin lisää lauantai-pelejä kannattajakultturin palkitsemiseksi. On hauskaa reissata bussilla lauantaisin. Kolmanneksi liigatoimiston byrokraatit voisivat ottaa rohkeasti silmän käteen ja todeta nykyisen kenttäinfran olevan riittävä maaliskuun aloitukselle. Rohkeasti vaan pari kolme kierrosta maaliskuulle muovikentille ja lopetus marraskuun ensimmäiselle viikolle, niin kesälle pakkautuva itseaiheutettu otteluruuhkakin helpottaa.

Kaiken tämän ansiosta pelin taso nousisi, jalkapallo olisi huomattavasti pidemmän aikaa median valokeilassa ja varsinkin europelejä pelaavat liigan mainetta ylläpitävät seurat hyötyisivät. Marjamaasta tähän muutokseen ei vielä ollut, mutta ehkä jonain päivänä riittävän rohkea hahmo saadaan puikkoihin.

Hyvää kevään jatkoa lukijoille. Taso vihdoinkin nousussa.