lauantai 9. kesäkuuta 2012

Wroclawin ihme

Venäjän karhu ei jättänyt mitään seliteltävää tshekeille Wroclawin illassa. Kuka olisi uskonut tällaista? Pari viikkoa sitten Championsliigan Chelsean riveissä voittaneen Petr Cechin maaliin teki Venäjä neljä upeaa maalia. Milloin viimeksi Cech on päästänyt näin monta yhden pelin aikana?

Kertaheitolla Venäjä teki itsestään yhden kisojen suurimmista mestarisuosikeista. Ja millä tyylillä se tulikaan: täysin ylivoimainen Venäjä olisi hyvin voinut tehdä neljä tai viisi maalia enemmänkin. Venäjän hyökkääminen oli rentoa, kaunista ja nautittavaa, eikä Tshekki edes pelannut mitenkään erityisen huonosti.

Yhtä pientä nukahdusta lukuunottamatta Venäjän joukkuepeli oli varman näköistä. Hitaaksi arvioitu keskuspuolustus päästi Tshekin kaventamaan läpiajosta helpon näköisesti. Muuten joukkue näytti läpi ottelun olevansa terävässä kunnossa. Ehkä juuri valmentaja Advocaatin yhden harjoituksen päivätahti on osatekijänä sopivan vireystilan löytymiseen.

Eilisessä pelissä oli nähtävissä paljon samaa kuin neljä vuotta sitten Itävalta-Svetsin EM-turnauksessa, jossa Venäjä oli yksi kisojen yllättäjistä kauniilla ja yltiöhyökkäävällä "totalfootball"-tyylillään. Andrei Arshavin vaikutti olevan kuin uudesti syntynyt varsa. Hänen millin tarkat syöttönsä ja tappavat kuljetukset oikeilla hetkillä olivat täysin barcamaisella tasolla. Arshavin onkin nykykunnossaan jopa parempi kuin Messi.

Toinen illan onnistujista oli maalissa varmasti esiintynyt Vjatsheslav Malafejev. Zenitissä ura näytti olevan jo taantumassa, mutta Venäjän ykkösvahti Igor Akinfejevin loukkaantuminen on nostanut miehen ikäänkuin mustana hevosena Venäjän ykkösmaalivahdiksi.  Mies, jonka vaimo kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa Pietarin kehätiellä vuosi sitten ja joka vuonna 2006 hörppäsi 7 maalia Portugalia vastaan, on Tshekki-pelin jälkeen sementoinut asemansa Venäjän johtavana maalivahtina näissä kisoissa. Tshekkiä vastaan Malafejev otti kaiken mikä otettavissa oli.

Hyökkääjistä TsSKA-mies Alan Dzagojev pisti tappavan tehokkaasti paikoistaan sisään, toisin kuin Aleksandr Kerzhakov, joka ei saanut lukuisista avopaikoistaan mitään aikaan ja joutui oikeutetusti lopussa vaihtoon. Kerzhakovin korvaajaksi tullut Tottenham-reject Roman Pavljutshenko kiitti luottamuksesta ja taiteili upealla yksilösuorituksella 4-1 osuman syötettyään ensin 3-1 maalin Dzakojeville. Koska Kerzhakovin viimeistely oli niin luokatonta, joutuu Advocaat vakavasti pohtimaan aloittaako Pavljutshenko Puolaa vastaan. Todennäköisesti ei aloita, koska Kerzhakov teki tehottomuudestaan huolimatta todella paljon töitä ja hakeutui ilmiömäisesti tekopaikkoihin. Puola-pelissä odotetaan liukkaalta ykköstykiltä siis vähintäänkin hattutemppua.

Suurin yllättäjä itselleni oli Juri Zhirkovin vahva peli laidalla. En olisi uskonut, että edelleen mies jaksaisi juosta päästä päähän hurjalla fysiikalla, jonka taso ei nähtävästi ollut laskenut yhtään neljän vuoden takaisesta. Vaikka Anzhissa ei ehkä enää kuljekaan, niin maajoukkueessa Zhirkov on totisesti täyttä timanttia! Aivan huikea peli ja mielenkiintoista nähdä, miten onnistuu suurempia joukkueita kuten Saksaa tai Hollantia vastaan.

Jos pelillisesti ottelu oli suuri menestys Venäjän punakoneelle, niin sitä se oli myös katsomossa. Vain muutaman sadan kilometrin matkan Wroclawiin matkanneet tshekit olivat tietysti enemmistönä katsomossa ja pitivät ihan hyvää meininkiä yllä. Silti Venäjän takamailta Puolaan vaeltanut tuhansien keskiluokkaisten venäläisten meri otti tasavahvasti katsomon haltuun. Trikolorit liehuivat ja Rossija-huudot kaikuivat mahtipontisesti. Kannattajat olivat Venäjän kahdestoista pelaaja. Wroclaw oli taas hetken venäläinen kaupunki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti