torstai 14. kesäkuuta 2012

Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat

Kuten ounastelin jo aiemmin on Uefa lähtenyt ristiretkelle Venäjän jalkapalloliittoa vastaan. Yksi viaton strobo, järjestysmiesten pahoinpitely ja poliittisesti epäkorrektit huutelut toivat Venäjälle 120 000 euron sakot ja uhkauksen viedä Venäjältä 6 pistettä seuraavissa EM-karsinnoissa. Onko tämä oikein?

Periaatteessa Uefan tuomio on ihan oikein, sillä varsinkin järjestysmiesten kimppuun käyminen on paha rikos ja siitä pitää syyllisiä rangaista, tässä tapauksessa siis Venäjän jalkapalloliittoa, vaikka heillä tuskin on mitään tekemistä näiden yksittäisten känni-idioottien kanssa. Soihduttelua Uefa on monesti katsonut läpi sormien tai mätkäissyt korkeintaan muutaman tonnin sakot. Rasististisesta huutelustakin on monenlaista todistusta ja esimerkiksi Vitali Mutkon mielestä venäläiset fanit syyllistyivät tshekki-faneille buuaamiseen, mutta eivät rasistiseen huuteluun. Vieläkin totuus on melko epäselvä.

Uefan tuomio on olosuhteisiin nähden raju. Jo rahallisesti sakko on tuntuva ja hyvin harvinaislaatuinen. Mahdollinen 6 pisteen menetys seuraavissa EM-karsinnoissa olisi jo oikeusmurha. Tätä ei Venäjän liitto voisi koskaan hyväksyä vaan aloittaisi oikeustoimet. Venäjän väitetyt rikkeet eivät mielestäni olleet näin räikeitä kuin Uefa antaa olettaa. Järjestysmiesten pahoinpitely on tietysti vakava asia, mutta onko sittenkin syy tapahtumiin Puolan kisaorganisaation, joka luottaa vapaaehtoisvoimiin ja on hyvin epäjärjestäytynyt. Strobon heittelijää pelin jälkeen tuli "pidättämään" n. 10  eläkeläisiltä näyttänyttä järjestysmiestä ja vastassa heillä oli monikymmen- ellei jopa satapäinen päihtynyt venäläisarmeija. Odotusarvoon nähden vain neljän järjestysmiehen pahoinpitely oli hyvin lievä lopputulos.

Jos tälle linjalle lähdetään, niin toivottavasti Uefa pysyy linjassaan ja kohtelee kaikkia kisamaita samalla tavoin. Näissä kisoissa vaadin 250 000 euroa sakkoja ja 10 pisteen menetystä seuraaviin EM-karsintoihin Puolalle. Ennen Venäjä-peliä ja sen jälkeen puolalaiset huligaanit kohdistivat iskunsa normaaleihin faneihin kuten kadulla kävelleihin lapsiperheisiin ja rauhanomaisesti käyttäyneisiin tavallisiin pelipaitoihin pukeutuneisiin keskiluokkaisiin kisaturisteihin, joilla ei ollut mitään motivaatiota tapella. Tämä jos mikä on paitsi laitonta ja raukkamaista myös kaiken huligaanikoodiston vastaista.

Puolalaisten enemmistö hyväksyy iskut venäläisiä vastaan. Tämän voi tulkita niin, että puolalaiset ovat eläimen tasalla oleva surkea roskakansa, joka ei koskaan ole ansainnut näitä kisoja. Puolalaisten motiivina on äärioikeistolainen maailmankatsomus ja rasismi venäläisiä turisteja kohtaan. Odotan, että Uefa puuttuu näihin rikkeisiin ja antaa Puolalle riittävät tuomiot kisojen linjan mukaisesti. Näitä ei tietenkään tule, koska puolalaiset kansakuntana piileksii EU-kätyrien selän takana ja ovat parhaita ystäviä länteen kallellaan olevan Uefa-eliitin kanssa.

Kolmas esimerkki tapauksemme on Kroatia, jonka fanit heittelivät kaksi soihtua kentälle ottelussa Italiaa vastaan. Toisen soihdun jälkeen ottelu oli pakko vähäksi aikaa keskeyttää savun takia. Näiden kisojen aikana, pääasiassa Bad Blue Boys ja Torcida-ryhmän taholta, kroaatit ovat syyllistyneet kaduilla huliganismiin ja tehneet iskuja poliisia vastaan. Paha rikos. Odotan, että Uefa reagoi sikailija kroaaattien käytökseen ja nakittaa Kroatian liitolle vähintään 300 000 euron sakot ja 8 pisteen menetyksen seuraaviin karsintoihin.

Näinä kovina aikoina kysyn myös teiltä, hyvä lukijakunta, muistatteko paljonko Saksan liitto sai sakkoa kun saksalaiset fanit hyökkäsivät Ranskan MM-kisoissa ranskalaisen poliisin Daniel Nivelin kimppuun ja tanssivat tämän pään päällä saksalaisia kansantansseja? Niveliltä sokeutui oikea silmä ja hän vajosi koomaan kuudeksi viikoksi. Enpä muista että sakemanneja olisi sakotettu tapauksesta. Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat?

Toivon hartaasti, että Uefa ottaa opikseen, eikä anna ikinä enää kisoja Puolan kaltaiselle läpirasistiselle äärioikeistolaiselle maalle. Onneksi sivistysmaa-Ukrainassa on mennyt paremmin ja siellä kaikki sujunut mallikkaasti. Ei muuta kuin rauhallista ja suvaitsevaista kisojen jatkoa kaikille, toivoo Bortsa.


tiistai 12. kesäkuuta 2012

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Kaatuuko Venäjä faneihinsa?

Venäjä pelasi hienoa jalkapalloa perjantain avausotteluussaan ja kaatoi suvereenisti Tshekin maalein 4-1. Voiton jälkeen ehdittiin jo spekuloida Venäjän lohkovoittoa, mutta nuolaistiinko asiassa liian aikaisin? Luonnollisesti venäläiset riehaantuivat perjantaina myös katsomossa, ehkä hieman liikaakin. 2-0 maalin jälkeen kentälle heitettiin savuava strobo, joka tuonee Venäjän jalkapalloliittolle sakkoja. Hieman ikävämpi uutinen oli ottelun jälkeen venäläisten ja järjestysmiesten välillä tapahtunut joukkotappelu, jossa puolalaiset makkarapalkkalaiset saivat nenilleen. Strobon heittäjää yritettiin ottaa pelin päätyttyä kiinni, mutta hieman pömpöösisti puolalaiset olivat varustautuneet liian kevyellä arsenaalilla humalaisten voittoa juhlivien venäläisten varalle. Lienee melko luonnollista, että ryhmässä puolustetaan oman maan kansalaisia, niin kuin tässäkin sitten kävi. Sakkoja luvassa taas tästäkin.

Hieman huolestuttavampi uutinen on se, että Uefan syrjinnän vastaisen elimen Football Against Racism in Europen johtaja Piara Powar väittää venäläisten kannattajien huudelleen apinaääntelyä Tshekin mustaihoiselle pelaajalle Gebre Selassielle. Kuriositeettinä kerrottakoon, että samainen Piara Powar oli muuten talvella Liverpoolin rasistien kimpussa ja sai aikaan melkoisen hulabaloon. Näissä kisoissa kaikenlainen rasismi otetaan vakavammin kuin aikaisemmissa kisoissa ja ilmiö on Uefan kurinpitovaliokunnan erityisen tarkastelun kohteena.

Suurennuslasin alla näistä yksittäisistä huudoista voi aiheutua huomattavia ongelmia Venäjän jalkapalloliitolle. On aivan hyvin mahdollista, että Uefan kurinpitovaliokunta voi rangaista Venäjää pahimmillaan jopa pisteiden menetyksellä. Se olisi hirveä rangaistus, mutta pelkkä sakkojen antaminen tuskin heilauttaa Venäjän rahassa kylpevää jalkapalloliittoa suuntaan tai toiseen.

Venäjän liiton puheenjohtaja Vitali Mutko onkin ehtinyt jo kieltämään Piara Powarin väitteet roskaksi. Venäläiset eivät huudelleet rasistisia huutoja pelaajille vaan ainoastaan protestoivat aloittamansa stadionilla aloittamansa "meksikolaisen aallon" pysähtymistä tshekkiläisten sektoriin. Katsomokulttuuria tuntevalle tuo tuntuisi aivan normaalilta reaktiolta kyseisessä tilanteessa. Sellaiselle, joka ei jalkapallokulttuuria syvemmin tunne, on aina suuri vaara tulkita katsomoiden reaktiot väärin. Mikä on sitten lopullinen totuus tässä asiassa, ei varmaankaan koskaan selviä.

Jos Venäjältä otetaan arvokisojen finaaleissa pisteitä pois kannattajien väitettyjen, mutta epäselvien rasististen huutojen takia, tulee se olemaan mielenkiintoinen ennakkotapaus. On jopa mahdollista, että tämän jälkeen katsomoihin palkataan erikseen rasistiseen käytökseen sitoutuneita henkilöitä viemään pisteitä kilpailevilta joukkueilta ja aiheuttamaan niille vaikeuksia. Jotenkin tuntuu, että pistemenetykset eivät tule poistamaan rasismia katsomoista. Uefan pitäisi lopettaa turhanpäiväinen jeesustelu ja lätkäistä vaan suoraan elinikäiset porttikiellot rasismiin sortuneille kannattajille Uefan alaisiin otteluihin. Venäjän jalkapalloliitto ja pelaajat eivät ole syyllisiä yksittäisten idioottien käytökseen.


lauantai 9. kesäkuuta 2012

Wroclawin ihme

Venäjän karhu ei jättänyt mitään seliteltävää tshekeille Wroclawin illassa. Kuka olisi uskonut tällaista? Pari viikkoa sitten Championsliigan Chelsean riveissä voittaneen Petr Cechin maaliin teki Venäjä neljä upeaa maalia. Milloin viimeksi Cech on päästänyt näin monta yhden pelin aikana?

Kertaheitolla Venäjä teki itsestään yhden kisojen suurimmista mestarisuosikeista. Ja millä tyylillä se tulikaan: täysin ylivoimainen Venäjä olisi hyvin voinut tehdä neljä tai viisi maalia enemmänkin. Venäjän hyökkääminen oli rentoa, kaunista ja nautittavaa, eikä Tshekki edes pelannut mitenkään erityisen huonosti.

Yhtä pientä nukahdusta lukuunottamatta Venäjän joukkuepeli oli varman näköistä. Hitaaksi arvioitu keskuspuolustus päästi Tshekin kaventamaan läpiajosta helpon näköisesti. Muuten joukkue näytti läpi ottelun olevansa terävässä kunnossa. Ehkä juuri valmentaja Advocaatin yhden harjoituksen päivätahti on osatekijänä sopivan vireystilan löytymiseen.

Eilisessä pelissä oli nähtävissä paljon samaa kuin neljä vuotta sitten Itävalta-Svetsin EM-turnauksessa, jossa Venäjä oli yksi kisojen yllättäjistä kauniilla ja yltiöhyökkäävällä "totalfootball"-tyylillään. Andrei Arshavin vaikutti olevan kuin uudesti syntynyt varsa. Hänen millin tarkat syöttönsä ja tappavat kuljetukset oikeilla hetkillä olivat täysin barcamaisella tasolla. Arshavin onkin nykykunnossaan jopa parempi kuin Messi.

Toinen illan onnistujista oli maalissa varmasti esiintynyt Vjatsheslav Malafejev. Zenitissä ura näytti olevan jo taantumassa, mutta Venäjän ykkösvahti Igor Akinfejevin loukkaantuminen on nostanut miehen ikäänkuin mustana hevosena Venäjän ykkösmaalivahdiksi.  Mies, jonka vaimo kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa Pietarin kehätiellä vuosi sitten ja joka vuonna 2006 hörppäsi 7 maalia Portugalia vastaan, on Tshekki-pelin jälkeen sementoinut asemansa Venäjän johtavana maalivahtina näissä kisoissa. Tshekkiä vastaan Malafejev otti kaiken mikä otettavissa oli.

Hyökkääjistä TsSKA-mies Alan Dzagojev pisti tappavan tehokkaasti paikoistaan sisään, toisin kuin Aleksandr Kerzhakov, joka ei saanut lukuisista avopaikoistaan mitään aikaan ja joutui oikeutetusti lopussa vaihtoon. Kerzhakovin korvaajaksi tullut Tottenham-reject Roman Pavljutshenko kiitti luottamuksesta ja taiteili upealla yksilösuorituksella 4-1 osuman syötettyään ensin 3-1 maalin Dzakojeville. Koska Kerzhakovin viimeistely oli niin luokatonta, joutuu Advocaat vakavasti pohtimaan aloittaako Pavljutshenko Puolaa vastaan. Todennäköisesti ei aloita, koska Kerzhakov teki tehottomuudestaan huolimatta todella paljon töitä ja hakeutui ilmiömäisesti tekopaikkoihin. Puola-pelissä odotetaan liukkaalta ykköstykiltä siis vähintäänkin hattutemppua.

Suurin yllättäjä itselleni oli Juri Zhirkovin vahva peli laidalla. En olisi uskonut, että edelleen mies jaksaisi juosta päästä päähän hurjalla fysiikalla, jonka taso ei nähtävästi ollut laskenut yhtään neljän vuoden takaisesta. Vaikka Anzhissa ei ehkä enää kuljekaan, niin maajoukkueessa Zhirkov on totisesti täyttä timanttia! Aivan huikea peli ja mielenkiintoista nähdä, miten onnistuu suurempia joukkueita kuten Saksaa tai Hollantia vastaan.

Jos pelillisesti ottelu oli suuri menestys Venäjän punakoneelle, niin sitä se oli myös katsomossa. Vain muutaman sadan kilometrin matkan Wroclawiin matkanneet tshekit olivat tietysti enemmistönä katsomossa ja pitivät ihan hyvää meininkiä yllä. Silti Venäjän takamailta Puolaan vaeltanut tuhansien keskiluokkaisten venäläisten meri otti tasavahvasti katsomon haltuun. Trikolorit liehuivat ja Rossija-huudot kaikuivat mahtipontisesti. Kannattajat olivat Venäjän kahdestoista pelaaja. Wroclaw oli taas hetken venäläinen kaupunki.

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Tänään alkaa

Koko viikko vietetty ansaittua kesälomaa ja joka päivä on mielessä ollut vain perjantai. Tänään SE vihdoin alkaa - jalkapallon EM-kisat, joissa fiilistä on varmasti aina siihen asti kunnes Venäjä putoaa jatkosta. Timo Soini veikkasi muuten Ylen aamuteeveessä voittajaksi Venäjää, joten on olemassa pieni mahdollisuus sille, että Venäjä ei ehkä putoaisikaan jatkosta. Kaikkien aikojen kisat?

Lapsena olin suuri arvokisojen ystävä ja tuli seurattua kaikki pelit putkeen. Aikuisena se paras loisto on valitettavasti kadonnut ja lähes ainoa tapa innostua on oman suosikin mukana olo. Toki jos Venäjä ei mukana olisi, niin ehkä "kannattaisin" jotain muuta maata, kuten vaikkapa Ukrainaa, Tanskaa, Italiaa tai Ruotsia. Tai jos näistäkään ei kukaan olisi mukana, niin toivoisin, että edes Saksa kukistaa Espanjan, Hollannin ja Ranskan kaltaiset äärimmäisen ällöttävät jalkapallomaat. Huom. Englantia en tässä mainitse johtuen Roy Hodgsonin fyysisestä preesensistä. Tälle miehelle ei voi toivoa mitään pahaa, vaikka kansakuntana englantilaiset ovatkin sieltä runkuimmasta päästä.

Täytyy myöntää, että pelaajalistojen, taktiikoiden ja muun joukkueisiin liittyvän sisältötiedon osalta olen hyvin heikoilla jäillä. En todellakaan seurannut EM-karsintoja niin tarkasti, että osaisin juurikaan ennakkoon kertoa miten tietyt joukkueet pelaavat ja ketkä ovat siellä ne tärkeimmät pelaajat. Nämä tiedot toki lähtevät muodostumaan, kun turnaus pääsee alkamaan. Viime karsinnoissa ainoa kiinnostava joukkue oli Suomi.

Tämän päivän lohkosta eli A-lohkosta osaan toki sen verran sanoa, että Venäjä näyttäisi olevan ennakkoon se vahvin joukkue. Advocaat on viisaasti painottonut pelaajavalinnoissaan Zenit-TsSKA-akselia, joten pelaajat ainakin tuntevat toisensa hyvin. Joukkue lähtee pelaamaan hyökkäysvoittoisesti, kuten Hollannissa on tapana. Pelijärjestelmänä Venäjällä on perinteinen 4-3-3. Karsintalohkostahan Venäjä meni jatkoon juuri sen takia, ettei jaksanut keskittyä puolustamaan.

Keskikenttä ja hyökkäys ovat siis Venäjän vahvuutena. Zenit-tyylisesti pelaajat vaihtelevat vapaasti paikkoja ja liikkuvat paljon.   Olen täysin varma siitä, että näiden Shirokovien, Zyrjanovien, Dzagojevien, Arshavinien tai Denisovien taso kyllä riittäisi koviakin maita kuten Saksaa tai Hollantia vastaan, mutta yleensä vaan ei pää kestä. Tähän kun lisätään Venäjän kankea keskuspuolustus ja jo parasta ennen päiväyksensä ohittanut laitaviilettäjä Juri Zhirkovin mukana olo, niin todennäköistä on, ettei Venäjä puolivälieriä pidemmälle näillä eväillä mene. Tahtoisin kuitenkin uskoa, että menee.

Alkulohkosta Venäjä menee jatkoon, sillä lohko on kisojen helpoin. Jotain itsevarmuudesta kertoo muuten sekin, että Venäjä ei Wroclawissa majoittunut edes viiden tähden hotelliin vaan neljä tähteä kelpasi tällä kertaa. Kaupunkinahan Wroclaw on vähän kuin mikä tahansa Keski-Venäjän pikkukaupunki: sopivan väljää, vihreää ja puhdasta sekä kodikkkaan slaavilainen tunnelma. Tämän illan vastustaja Tshekki selvitti vain vaivoin tiensä kisoihin lähinnä maalivahtipelin ansioista. Ketään nimekkäitä pelaajia ei Peter Czechkiä lukunottamatta tuolla enää pelaa ja kärjessä Milan Baros on kisojen suurin vitsi. Dick Advocaat vertasi Tshekkiä Liettuaan eilisessä pressissä. Näin ollen Venäjä voittanee Tshekin vähintään 4-0.

Puola on mielestäni kisojen selkeästi heikoin joukkue, eikä sielläkään pelaa kuin kolme hyvää pelaajaa, joista kahdesta en ollut aiemmin edes kuullut. Dortmundilaisten varassa on aika vaikea pitää laivaa liikkeessä ja kotiyleisökin tulee kääntämään takkinsa aika nopeasti. Eiköhän Puolan pelaamien harjoituspelien tulos kerro siitä, että asiaa tälle tasolle ei vaan enää ole. Puola-pelissä on hyvä Venäjän antaa peliaikaa kakkoskentälleen.

Kreikka on lohkon joukkueista se pahin vastustaja Venäjälle. Kreikka veti pirun vahvat karsinnat, eikä ole kilpailullisia otteluita hävinnyt moneen vuoteen. Tuskin häviää alkulohkossa kenellekään ja todennäköisin tulos Venäjää vastaan 0-0 soputasuri, eli "Orthodox Brothers" jatkoon...

Venäläisille arvokisajalkapallo on vakava asia. Juuri tämä aspekti tekee niin hienoin ja mielenkiintoisen seurattavan Venäjästä. Vaikka odotukset eivät tällä kertaa ole juuri alkulohkoa pidemmälle, niin ennen kisoja Italista saatu voitto on saattanut alitajuisesti nostaa tunteita niin pintaan,  että jatkopelissä tappio vastaan tulevalle Saksalle tai Hollannille voisi taas aiheuttaa vakavaa liikehdintää kaduilla, kuten tapahtui Japanin/Korean MM-kisojen aikaan. Silloin Moskovassa käännettiin ladoja ympäri ja poltettiin taloja palamaan pahoissa mellakoissa.

Toiset kasvoivat lauantai-iltapäivän Englannin liigalähetysten kautta Englannin glooryhunttaajiksi. Minä taas katselin jo vuonna 95 ORT:ltä Stimorol-liigaa. Venäjä on minun joukkueeni. Tänään ehkä muutama vodka-snapsu suolakurkun kera ja pari Baltikaa, muttei kuitenkaan liikaa, niin voin kommentoida ottelua analyyttisemmin myös blogimme puolella. 

Espoon kotiryssä jää odottelemaan hermostuneena kick offia. Ugh, ugh, ugh, näihin kuviin, näihin tunnelmiin:



maanantai 4. kesäkuuta 2012

Boris Runqvist Baltic-Cupissa

Lyhyt yhteenveto viikonlopun Baltik-cupista lienee  paikallaan. Meikäläinen matkasi Tartuun Etelä-Viroon, eikä pettynyt. A-maaottelussa Suomi otti arvokkaan voiton pikkuserkuista ja voitto maistui hyvältä. Lisäksi katsomossa sai juoda puolen litran tuoppeja(lonkero, siideri, olut) hintaan 3 euroa ja poliisit olivat ystäviä, toisin kuin Suomessa. Ehkä positiivisinta antia olivat maalivahti Mäenpään tason löytyminen, Njazin maalit ja Mixun vankka luotto eteenpäinmenoon. 

Totta puhuen. Ei Suomen paikka ole näissä pilipali-mikkihiiri-cupeissa. Suomen pitäisi pelata EM-kisoihin valmistautuvia maita vastaan ja laittaa kovalla jalalla, kuten Jarkko Wissi teki vuonna 98 Ranskaa vastaan. Varsinkin tuo sunnuntain Vörun peli, jonka tosin onneksi katsoin jostain latvialaiselta paskastreemiltä,  oli karmeaa kurapaskaa. Mitä ihmettä Suomen maajoukkue tekee jossain kolhoosin keskellä paskan hajussa, kun pitäisi kehittyä? Ala-arvoiset olosuhteet ja sikamaista maajoukkueen ala-arvostamista. Tähänkö on tultu?

Kaikki mikä on Virossa ei silti ole kakkaa. Blogimme sai vyölleen arvokkaan loma-viikonlopun ulkomailla ja lisäksi uusi kesätyöntekijämme, eräs sukulaispoika, pelasi oikein hyvin viikonlopun aikana. Otti hyviä digikuvia ja herätti meikäläisen lauantaina kahdeksalta aamiaiselle, jonka jälkeen joutui lähtemään bongaamaan ne 10 nähtävyyttä, jotka olin blogimme ennakossa luvannut. Suuri kiitos matkan onnistumisesta siis blogimme kesätyöntekijälle!

TÄSSÄ KUVAREPORTAASIA VIRON MAALTA:

Matka käynnistyi mukavasti perjantai-aamuna Eckerö-linellä.

Rotermannin hassuttelumuseo lähinnä vain pilkkaa Neuvosto-Isänmaatamme.

Seben pikavuorossa Tallinnasta Tartuun maistui perinteinen Zhigulevskoje.




Annelinn on Tarttun lähiöistä kuuluisin ja viihtyisin.

Lähes identtinen kuvapäivitys Moldovan reissun vastaavaan.

Siellä juotiin, siellä nussittiin...

Kevyet mullat...

Oj Somija on!

Perinteinen kusifetissitauko piristää päivää!
Poliisisaattuessa stadionille.




Maammelaulut.

Suomen avaus.

Virolaisia gloryhuntereita.

Lisää virolaisia. Huomaa legendaarinen natsilippu. R.I.P.

Somijalaisia oli saapunut paikalle jonkin verran.

Boris Runqvist ja Jallu Rantanen in da house. Lisäksi joku tuntematon vaasalainen?

Iltalahden mukaan alussa pelasi "valkoinen Barca". Lol.

Mä ja mun stadion.

Kansanedustajien liput roikkuu.

VOITTO!

OI SUOMI ON!

Mä ja mun stadion.

Yöhulinaa Tarttossa.

Krapulassa oli hyvä mennä hiljentymään Uspenskin katedraaliin.

Pirun silta.

Tähtitorni.

Ülikoolin fresco.

Tampere Maja.

Dzhohar Dudajevin ex-duunimesta bongattu.


Wilde, Vilde ja Runqvist.

Ruiskukka-monumentti. Stalinismin uhrien muistomerkki.

Paluumatkalla Tallinnassa oli pakko käydä moikkaamassa Aljoshaa.

Mä ja mun rakas Lasnamäe. <3

Jos olisin tallinnalainen, asuisin Laagna-teen päässä minne sateenkaari päättyy.