torstai 30. kesäkuuta 2011

Minne siirtyy Dawda Bah?

HJK:n kausi lähestyy kliimaksiaan, kun himoitut europelit ovat vain parin viikon odotuksen päässä. Valitettavasti Urheilulehti uutisoi tänään hieman ikävään sävyyn HJK:n mestaripelaaja Dawda Bah´n siirtoaikeista rahakentille. Lehti väittää Dawdan kieltäytyneen pelaamasta eilen Myllykoskella ja vihjaa pelaajan yrittävän painostaa HJK:ta suostumaan tehtyyn ostotarjoukseen. Jos asia todellakin on niin kuin lehti kirjoittaa, on se kauden tärkeimpiin otteluiden kynnyksellä seuralle suuri takaisku.

Uutisointiin on suhtauduttava vähintäänkin kriittisesti. Onhan Urheilulehden likasankojournalismi ennenkin näyttänyt nurjat puolensa. On vaikea uskoa, että hyvämaineisena, kohteliaana ja vieläpä hartaana uskovaisena tunnettu Dawda alkaisi tähän tapaan kapinoida seuraansa vastaan. Eilinen pelaamattomuus oli todennäköisesti valmentajan ja pelaajan yhteinen sopimus, eikä siihen toivottavasti liity sen suurempaa draamaa.

Toisaalta uutisessa voi hyvinkin piillä totuuden siemen. HJK:lle tällainen tilanne olisi kinkkinen. Luopuako parhaasta pelintekijästään pikkurahalla vai roikottaa asenneongelmista kärsivää diivaa joukkueessa ja vieläpä kesän tärkeimmällä hetkellä, kun kaiken pitäisi toimia täydellisesti pelikentällä?

HJK ei missään nimessä halua huonoon hintaan luopua Dawda Bah´sta. Vaikka alkukausi olikin Dawdalle hieman tukkoinen, ovat otteet viime peleissä olleet jo lupaavampia. HJK:n 6-0 voitto Tepsistä oli Dawdan huikea työnäyte. Mies jakeli namupasseja Teemu Pukille, vaikka pelaaminen keskikentän keskellä ei yleensä Dawdan vahvinta osaamisaluetta ole ollut. Dawdan tehot on siis huomattu myös ulkomailla.

HJK yritti tänään katkaista huhuilta siipiä, kun se hieman pömpöösisti kielsi tänään sivuillaan kaikki spekulaatiot pelaajamyynneistä. HJK-pomo Ollis Lyytikäinen aikoo keskittyä nyt Mestarien liigan karsintaan, eikä kukaan pelaaja ole lähdössä ennen elokuun puolta väliä. Uskoo ken tahtoo.

Missä sitten Dawdasta voitaisiin olla kiinnostuneita? Se, että Dawda haluaisi siirron tapahtuvan heti siirtoikkunan auettua viittaisi siihen, että kyseessä on joku Eurocupeissa pelaava joukkue. Vuonna 2006 valkovenäläinen RIPO Minsk tarjosi Kokkolan Palloveikoille 200 000 euroa Bah'sta, mutta silloin pelaaja itse ei ollut halukas siirtymään. Voisiko nyt aika olla jo kypsä? Esimerkiksi BATE Borisov voisi hyvinkin olla Dawdalle askel uralla eteenpäin, varsinkin jos palkkapussi vähintään triplaantuisi. Villinä arvauksena heittäisin ilmaan myös ukrainalaisen Vorskla Poltavan, joka hakee vahvistusta keskikentälleen Europaliigan karsintaan.

On ollut havaittavissa, että Dawdalle parhaan kaverin Medon lähtö Partizaniin oli vaikea asia. Dawda on nyt enemmän yksin ja vetäytynyt hieman omiin oloihinsa muun joukkueen piiristä. Tämä oli nähtävissä esimerkiksi Maarianhaminan satamassa, kun hän pelin jälkeen surullismielisenä istuskeli yksin terminaalin portailla erossa muusta joukkueesta. Tämänkin takia maisemanvaihdos voisi olla Banjulin taikurille mieleinen. Voisiko Partizan olla kiinnostunut myös Dawdasta?

Toivotaan, että seura ja pelaaja osaavat pohtia asiaa kypsemmästä näkökulmasta kuin Urheilulehden toimitus. Maltti on valttia. Ensisijaisesti tässä kiistassa on kuitenkin kysymys HJK:n oikeudesta omaan sopimuspelaajaansa. HJK:n ei ole mitään pakkoa luovuttaa pelaajansa muualle, jos tarjous ei miellytä. Toisaalta mitä tekee pelaajalla, joka ei taistele koko sydämellään oman joukkueensa puolesta?

Pakko myöntää, että Dawdan haikailua ulkomaille voi myös katsoa ymmärtäväisesti. Voi olla, että Dawda ei tämän jälkeen tule koskaan saamaan uutta tilaisuutta siirtoon. Silloin myös HJK jäisi ilman siirtokorvausta. Parasta olisi, että Dawda pelaisi vielä pari kierrosta europelejä HJK:n riveissä ja siirtyisi sen jälkeen uuteen seuraansa, aivan kuten Medo viime kaudella. Kävi miten kävi, toivottavasti HJK:n rinki kestää loppukauden haasteet - Bah´lla tai ilman.

torstai 16. kesäkuuta 2011

Katseet kohti Mestarien liigan karsintaa

Taas on se aika vuodesta, kun media hehkuttaa kuumasti Mestarien liigan karsintoja. Lehtien sivut täyttyvät arvontaspekulaatioista ja tv:stä tulvii UCL-hehkutusta. Suorille tv-lähetyksellekin on jo raivattu tilaa uusintojen keskeltä. Ja sit mä heräsin.

HJK pääsee Suomen mestarina suoraan karsintojen 2.kierrokselle eli sen ei tarvitse osallistua 1.kierroksen 4 joukkueen lilliputtikarsintaan. 2.kierroksella se on tänä vuonna sijoitettujen joukkueiden korissa, mikä ainakin periaatteessa on hyvä juttu, kun vastustajat ovat ehkä viime vuotta heppoisempia. Tai sitten ei.

Nyrkkisääntönä muistettakoon, että yhdellä voitolla HJK pääsee vähintään karsimaan paikasta Europa Liigaan, kaksi voittoa tietää paikkaa Europa Liigasta ja kolmella voitolla mentäisiin itse Champions liigan lohkovaiheeseen. Suuret rahat on siis kyseessä.

Maanantain arvontagaalaa odotellessa Huippufutista-blogi päätti ottaa selvää asioista ja arvioida mahdolliset tulevat vastustajat. Kannattajien mieliksi päätimme kartoittaa tulevia vastustajia myös matkailullisessa mielessä. Tässä listassa seurat on listattu niiden ranking-pisteiden mukaisessa järjestyksessä.

1. Dacia Chisinau

Vuosikaudet Moldovan sarjoja hallinneen Sheriff Tiraspolin dynastia koki tänä keväänä kovan kolauksen, kun kaikkien yllätykseksi Dacia Chisinau vei mestaruuden. Dacian tunnetuin hahmo lienee Neuvostoliiton ja Venäjän maajoukkueissa esiintynyt pelaajalegenda Igor Dobrovolski, joka toimii seuran päävalmentajana.

HJK voi odottaa Daciasta tasokasta ja rahakasta vastustajaa. Joukkue vilisee maajoukkuetason pelaajia Moldovasta ja Georgiasta. Lisäksi pelaajalistalta löytyy nigerialaisia, ghanalaisia, makedonialaisia ja venäläisiä pelaajia. Tason on pakko olla kova, sillä kellistihän Dacia kotimaassaan suurseura Sheriffin, joka viime kesän karsinnoissa selvitti tiensä aina Europa Liigan lohkovaiheeseen. Kuriositeettina voisi mainita, että muutama vuosi sitten Inter Turku oli täysi statisti, kun se kohtasi Sheriff Tiraspolin.

Matkailukohteena Chisinau on todellinen helmi, jos tykkää kuumasta Itä-Euroopan meiningistä. Blogimme vieraili Chisinaussa viime syksynä, kun Suomi kohtasi Moldovan EM-karsinnoissa. Chisinau on mielenkiintoinen ja viihtyisä pieni pääkaupunki, joka hintatasoltaan on varsin edullinen. Paljon hyvää ruokaa ja laadukkaita viinejä tarjolla. Keputerassilla sopii brenkutella 35 asteen lämmössä.

2. Pjunik Jerevan

Armenian ykkösseura, jonka suomalaiset muistavat vuoden 2002 kesältä, kun se järjesti raiskajaiset Tampere Unitedin kustannuksella. Jotenkin vaan tuntuu, että Pjunikin paras hohto alkaa olemaan hiipumaan päin, eikä se enää ole yltänyt vastaavaan dominanssiin eurokentillä. Viime kaudella tuli lähtö UCL-karsinnasta Partizan Belgradille. Sopii olettaa, että Pjunik ei silti ole Mursu Muurisen toivelistalla arvonnoissa.

Jerevan on Armenian pääkaupunki ja siellä asuu yli miljoona ihmistä. Nähtävää ja koettavaa siis löytyy. Kannattajat voivat vierailla esimerkiksi Jerevanin eläintarhassa, joka perustettiin vuonna 1940. Eläintarha on korjattu sen päästyä 1990 luvulla menemään heikompaan kuntoon. Eläintarhassa on elefantteja, kotkia, karhuja, kameleita ja 260 muuta eläinlajia. Kovin moni kannattaja tuskin silti toivoo Jerevanin matkaa sen lievän syrjäisyytensä johdosta.

3. FK Borac Banja Luka

Borac tulee Bosnian serbitasavallan pääkaupungista Banja Lukasta. Oletettavasti siellä pelaa siis paljon jämäserbejä. Jokseenkin tuntematon joukkue ainakin itselleni. Bosnian seurajalkapallo ei ole juuri eurocupeissa juhlinut ja seurat tuntuvat elävän alituisessa rahapulassa. Tasollisesti ei yllä aivan pahimpien vastustajien joukkoon, mutta Boracin hienot kannattajat tuovat seuralleen suuren kotiedun.

Turistille Banja Luka on paratiisi. Vuoriston katveiden terdeillä on kiva muistella sisällissodan sankaritarinoita ja maistella hyvää paikallista olutta tai ehkä jopa slivovitsaa. Loistavat lihavartaat vievät kielen menneessään. Banja Lukaan päräyttää muutamassa tunnissa Sarajevosta tai Zagrebista. Ei siis mikään pahin mahdollinen rasti.

4. Mogren Budva

Montenegron jalkapallo on maajoukkueen menestyksen johdosta suuren buumin kourissa. Uuden kansakunnan itsetunto on huipussaan. Seuratasolle buumista tuskin on apua, sillä Montenegron sarja on varsin köyhä ja laadultaan melkoista kuraa. Tampere United kuritti pari kesää sitten paikallista suurseuraa Buducnostia.

Budva on noin 2500 vuotta vanha, mikä tekee siitä yhden Adrianmeren rannikon vanhimmista asutuskeskuksista. Budvan rannikkoalue on Montenegron tärkein matkailukeskus. Se tunnetaan etenkin hiekkarannoistaan, vilkkaasta yöelämästään ja välimerellisestä arkkitehtuuristaan. Mikäpä siis parempaa kuin buukata possuloma Budvan rivieralle.

5. Skonto Riga

Latvian jalkapallon lippulaiva. Erittäin hankala vastus kohdalle osuessaan. Latvialainen FC Ventspils eteni Europa Liigan lohkovaiheeseen. Skonto voi tehdä tänä kesänä saman. Ainoa hyvä puoli on, että Riika olisi helppo kohde matkustaa. Kannattajien yleinen mielipide on, että Riika on jo nähty. Ei kiitos!


6. FC Fehérvár

DVD-aikakaudella tämä jengi on tunnettu myös nimellä Videoton. Seuran päävalmentajana toimii maineikas Paulo Sousa. Unkarin mestarilla on jonkin verran enemmän rahaa käytössään kuin HJK:lla, joten materiaaliero on varmasti olemassa. Hyvänä päivänä HJK:lla on kuitenkin täydet mahdollisuudet järkyttää suurempaa.

Székesfehérvárin kaupunki sijaitsee n.65 kilometriä Budapestistä lounaaseen. Kaupungissa on n.100 000 asukasta. Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat muunmuassa historiallinen vanhakaupunki ja Boryn linna. Teretulemast!


7. Bangor City

Tässä olisi Antti Muuriselle loistava vastustaja. Lädit ovat koko kesän vain rillanneet lammasmakkaraa ja tankanneet bitteriä, joten rapakuntoisista läskimahoista ei olisi mitään vastusta Suomen suurimmalle ja kauneimmalle. Lisäksi Bangorin voittaminen olisi hieno näpäytys FC Hongalle.

Bangor olisi varmasti loistava turistikohde, jossa klubifänit voisivat larpata muskeleitaan. Tosin en sitten tiedä missä itse matsi pelataan, sillä Bangorin oma kenttä Farr Road ei taida ihan täyttää Uefan kriteereitä.

8. HB Torshavn

Havnar Bóltfelagista eli ahtaajien palloseurasta ei ole vastusta HJK:lle. Ehkäpä koko 2.kierroksen heikoin joukkue, jossa pelaa kaikenkarvaisia amatöörejä. Suurin ongelma lienee se, miten laskeutua lentokoneella ruutuun, jos sattuu olemaan sumuinen keli. Vallu Popovitshin lentopelko juontaa juurensa juuri näiltä saarilta.

Kannattajia Färsaarten reissu ei varmasti kauheasti nappaa. Kalliit lennot, toppatakki kesällä ja saaren nihkeä alkoholipolitiikka tekisi matkasta erittäin v-mäisen.

9. Linfield Belfast

Belfast on jo moneen kertaan nähty ja aina on Klubi selvittänyt tiensä jatkoon. Kun vastustajan valmistautuminen rajoittuu pelkkään fish and chipsiin, ei HJK:n kaltaisella ammattilaisjengillä tule olemaan mitään vaikeuksia. Erittäin mieluisa vastustaja.

Kannattajille Belfast alkaa olemaan jo nähty. Poliittiset seinämaalaukset ja kasvitieteellinen puutarha ovat tämän kaupunkin merkittävimpiä nähtävyyksiä. Helvetin kylmä paikka kesällä.

10. Tobol Kostanai

Kazakstanin futiksessa pyörii runsaasti kaasu- ja öljyrahaa. Seurat ovat vauraita ja kunnianhimoisia. Tobolin jengi näyttäisi sisältävän useita Kazakstanin maajoukkuepelaajia. Kenties ei kuitenkaan täysin ylivoimainen, mutta ehdottomasti todella paha vastus HJK:lle.

Reilu 300 000 asukkaan kaupunki Kazakstanin arolla keskellä ei mitään. Miten helvetissä tänne pystyy edes matkustamaan? 2 päivää lentokoneella ja 5 päivää junalla? Kiitos, mutta ei kiitos. Charteria voisi tosin harkita.

11. F91 Dudelange (pelaa 1.kierroksen karsinnassa)

Luxemburgilaiset kuuluvat siihen joukkoon, joita vastaan HJK lähtee aina ennakkosuosikkina. Ei pidä kuitenkaan tuudittautua liikaan hyvänolontunteeseen, sillä luxemburgilaiset ovat usein varsinkin kotonaan vahvassa vireessä. Joukkue on varsin monikulttuurinen, sillä suurinosa joukkueesta on kotoisin Luxemburgin ulkopuolelta kuten Ranskasta, Belgiasta, Bosniasta ja niin edelleen. Kuriositeettinä mainittakoon, että viime kaudella kaatui tanskalainen Randers kotikentällä maalein 2-1.

Luxemburgiin olisi toki helppoa matkustaa, mutta entä sitten? Tänne tuskin kukaan oikeasti enää haluaisi lähteä. Luxemburg on nähty.

12. Flora Tallinn

Yhtään Floraa aliarvioimatta on pakko myöntää, että HJK olisi vahvoilla. Viron liigan taso on ollut laskusuunnassa viime aikoina. Flora on tämän kauden liigassa sarjajohtaja, mutta silti sen materiaali ja kotimaassa pelatut heikkotasoiset ottelut eivät ole omiaan auttamaan joukkuetta Euroopan kentillä. HJK:n pakkovoitto.

Tänne varmasti tulisi isompikin invaasio kauniin kesäpäivän ratoksi. Niin tylsä, mutta samalla niin houkutteleva vaihtoehto. Korge prözent, tanag jurri?

13. Breidablik

Islannissa on vahva palloilukulttuuri ja jalkapallo nauttii suurta arvostusta. Maan läpikäymä konkurssi ei liene ollut hyväksi maan futikselle, sillä aikaisemmat vähäisemmätkin panostukset maan liigaan ovat viime aikoina sulaneet. Joukkue on täysin islantilainen lukuunotttamatta makedoonipelaaja Marko Pavlovia. Mikään täysin turha joukkue Breidablik tuskin on, sillä se viime kesänä taisteli kaksi 0-1 tappioita Motherwelliä vastaan.

Islanti houkuttaa yhä enemmän ja enemmän satunnaista matkailijaa. Mikä olisikaan rentouttavampaa kuin matkustaa savusaarelle katsomaan Klubin voitonjuhlia ja pulahtaa matsin jälkeen kahakkauinnille kuumaan Geysiriin.

14. Valletta FC (pelaa 1.kierroksen karsinnassa)

Tähän aikaan vuodesta on hyvä ottaa aurinkorasvat matkaan mukaan. Kuumuus on ainoa uhkatekijä, mutta muuten Valletta FC lienee mieleinen vastus HJK:lle. Tilastojen valossa Valletta FC ei ole ollenkaan heittopussi vaan pelannut viime vuosina tasureita mm. irlantilaisten ja puolalaisten jengien kanssa ja lisäksi se on kotonaan voittanut Keflavikin kesällä 2009.

Valletta on n.7000 asukkaan idyllinen pikkukaupunki. Paikalliset puhuvat hyvää englantia, kiitos siirtomaavallan aikojen. Kaupungin nähtävyyksistä maininnan arvoisia ovat ainakin kaupungin muurit ja portti. Uusin portti on vuodelta 1964, vuoden 1853 portti oli näyttävämpi mutta jäi ahtaaksi liikenteelle. Lisäksi turistia kiinnostaa varmasti Pyhän Johanneksen katedraali, jossa on Caravaggion mestariteos Johannes Kastajan mestaus.

15. Neftchi Baku

Azerbaidzanin jalkapallolla menee lujaa. Kun yhteiskunta on saatu nostettua vihdoin jaloilleen, on nyt alkanut myös suuri raha virrata seuroihin. Neftshi Baku on maan kuuluisin, kannatetuin ja vaurain urheiluinstituutio tällä hetkellä. Seuran kummisetänä on toiminut 2009 vuodesta lähtien Sadyg Sadygov, joka on hankkinut seuraan sellaisia suuruuksia kuten Émile Mpenza, Igor Mitreski, Slavčo Georgievski ja Rubinista lainalla oleva Bahodir Nasimov. Tätä joukkuetta HJK ei halua saada vastaansa.

Baku voisi näin kesällä olla ihan mukava paikka vierailla. 2 miljoonan megametropolissa matkailijan kannattaa tutustua vanhan kaupungin antiikkitarjontaan. Lisäksi matot, omenat ja teet ovat kaupungin suuria ylpeyden aiheita.

16. Shkendija Tetovo

FK Škendija tulee Makedoniasta, mutta on läpeensä albanialainen. Seuran perustivat Tetovon albaanit vuonna 1979. Tarkoituksena oli yhdistää kaikki Jugoslavian albaanit kannattamaan yhtä ja samaa albaanijoukkuetta. Jugoslavia-aatetta palvelleille viranomaisille tällainen nationalistinen haihattelu oli suuri kauhistus ja niinpä seuran toiminta kiellettiin. Vasta Makedonian itsenäistymisen jälkeen 90-luvun puolella seuran toimintaa päätettiin jatkaa.

Skopjeen on helppo kannattajan lentää esimerkiksi Malevin reittilennolla. Ilmat on lievästi sanottuna kuumat tähän aikaan vuodesta, mutta väliäkö tuolla? Turistin pakolliset nähtävyydet ovat Kale-linnoitus 500-luvulta, Pyhän Panteleimonin luostari vuodelta 1164, Mustafa Pashan moskeijan 16-metrinen kupoli ja 42-metrinen minareetti vuodelta 1492. Lisäksi suosittelen tutustumista vanhaan kivisiltaan 1400-luvulta, vanhankaupungin basaariin ja Makedonia-aukioon. Kuriositeettina mainittakoon, että Äiti Teresa, oikealta nimeltään Agnes Gonxha Bojaxhiu, on taustaltaan Makedonian albaani ja syntynyt Skopjessa.

17. Skënderbeu Korçë

"Lumisudet" lempinimeä kantava Klubi Futbollistik Skënderbeu tulee reilun 100 000 asukkaan kaupungista Korçëstä läheltä Makedonian vastaista rajaa. Suurelle yleisölle melkoisen tuntematon seura lähtee täydellisenä jokerikorttina karsintaan. Juuri se, että kukaan ei tiedä yhtään mitään Skënderbeusta, tekee siitä niin vaarallisen vastustajan. Antti Muuriselle Albania olisi matka pimeään tuntemattomaan.

Turistille Korçë olisi mitä mainioin matkakohde. Kaupunki tunnetaan lukuisista museoistaan. Siellä sijaitsee Albanian keskiaikaisen taiteen kansallismuseo, jossa on hyvin laaja yli 6000 kappaleen kokoelma ikoneita ja lisäksi yli 500 muuta esinettä kankaasta, kivestä ja metallista. Albanian arkeologinen kansallismuseo sijaitsee myös Korçëssa. Samoin Albanian ensimmäinen kansakoulu on kaupungin ylpeyden aihe kuin myös taitelija Vangjush Mion asunto ja hänen laaja taidekokoelmansa. Lisäksi harkitsemisen arvoisia käyntikohteita ovat ainakin Bratko-museo ja upea itämaisen taiteen museo. Näillä mennään. Over and out.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Tukholma pakettiin

Blogi palaa vielä hetkeksi Tukholman tapahtumiin. 0-5 tappio oli kova ja ehkä odotettukin, eikä se jättänyt mitään selittelyjen varaan. Tällä hetkellä Suomen maajoukkue on erittäin huono maajoukkue.

Matka huipulle tai edes keskitason maajoukkueeksi on pitkä. Todella pitkä. On täysin reilua väittää, että Suomi on nyt virallisesti samalla tasolla Viron, Moldovan, Armenian, Liettuan ja muiden rupusakkien kanssa. Täytyy vain toivoa, etteivät nuo mainitut maat mene meistä vielä ohitse. Tiukkaa tekee.

Vanhat 2000-luvun alun kultaisen sukupolven vuodet ovat nyt vain kauniita muistoja. Silloin olisi ollut mahdollisuus, ainakin materiaalin valossa, saavuttaa jotain suurempaakin, mutta niin ei käynyt.

Mutta ei hätää. Ei tätä hommaa menestyksen takia pyöritetä. Tiistain kokeilujoukkueella pelattu matsi ei jättänyt toivottavasti sen suurempia traumoja jalkapalloperheen itsetuntoon. Kuten Mixukin totesi, ottelussa oli paljon hyviä elementtejä nähtävissä. Mixulle täytyy antaa aikaa ajaa nyt omia valintojaan sisään ja vasta myöhemmin nähdään nouseeko Suomi enää vanhaan loistoonsa. Moni epäilee jo paljon.

Ruotsin turneen parasta antia oli tietysti Suomen kannattajat, jotka eivät jättäneet mitään sattuman varaan vaan viimeistelivät tehokkaan jäätävästi. Torilla tavattiin ja Solnaan päädyttiin. Tuo "klassresan" ei ihan heti unohdu. Suomi marssittiin maailman kartalle.

SMJKlainen eri kannatuskulttuureja ja ihmisryhmiä yhdistelevä pitkälle sitoutunut maajoukkuekannatus on harvinaista Euroopan mittakaavassa ja tuo varmasti omalta osaltaan lisäarvoa Mixun uuden sukupolven maajengille. Täältä kaikki tuki Mixulle! Lycka till ja nähdään Riikassa!

Luonnollisesti myös Boris Runqvist-TV oli paikalla päivän tapahtumissa ja ikuisti muutamia hetkiä kameraansa. Over and out.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Nähdä Medborgarplatsen ja kuolla...

Taas kirjoitettiin suomalaista jalkapallohistoriaa, kun tuhatkunta suomalaista finnjävlää otti ennen peliä Kansalaisaukion haltuunsa Södermalmilla. Kannattajille ei jäänyt mitään hävettävää. Suomalaisten matkasta Södermalmilta Solnaan tuli yksi kansallisen jalkapallokulttuurihistoriamme merkkipaaluja. Se oli oikea klassresan Euroopan kannattajakulttuurien eliittiin. Oli ilo saada olla mukana. Kunnia ei unohdu!!

Tässä muutamia otoksia. Lisää materiaalia tulee toivottavasti huomenna.


Aamulla Viikkarin terminaalissa jotain hassuttelua ilmassa.


Tähtireportteri rantautui kaupunkiin pirteänä.


Pidetään kopteri ilmassa.


Oi Södermalm, sinne kaipaan niin!


On meillä sauna, viina ja kirves!


Näkymät Råsundalta.


The Zhow must go on!! (Zatana!)

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Ruotsi-Suomi Tukholmassa: päivän tunnelmat

Blogimme on rantautunut tänä aamuna Tukholmaan. Täällä Tukholmassa ilma on hiostava ja suorastaan kuuma. +27 astetta ja naamaa polttelee, kun kirkaalta taivaalta porottava aurinko porautuu pohjoismaiseen herkkään ihoon. Kahdeksan aikaan kuumuudesta tuskin on enää haittaa, joten peli pelataan ihan tavallisissa kesäisissä olosuhteissa.

Tukholman katukuvassa on suomalaisia näkynyt paljon ja SMJK:n huivit näyttää olevan joka toisella jannulla kaulassaan. Pienoista myötähäpeää aiheutti aamupäivällä ilman paitaa olutta ja kirkkaita Finlandsparkenissa nautiskelleiden turkulaisten suomifänien porukka. Meno vaikuttaa siis siltä, kuin joskus 60-luvulla parhaimmillaan. Eilisiltana Viking Mariellalla meno vaikutti melko rauhalliselta. Kotkalaisia ja lahtelaisia hieman umpikännissä ilman kummempaa dramatiikkaa.

Ruotsin mediassa Suomen maajoukkueen kohtaamista ei pidetä juuri minään. Sama kuin kohtaisi Färsaaret tai Islannin. Näinhän se on. Jos Suomi häviää pelin 0-6 tai 0-2, niin Suomessa saa taas kansan suuri enemmistö haukkua potkupalloilijoita sydämensä kyllyydestä. Suurikykyinen kansa hallitsee kyllä pesäpallon, keppitappelun, pyramidihuijauksen ja akankannon salat, mutta maailman arvostetuin urheilumuoto on meille liian vaikea.

Tätä taustaa vasten lähtee 2000-päinen Suomi-kannattajien lauma vaeltamaan onnellisena kohti Råsundaa, ruotsalaisen jalkapallon kehtoa. SMJK ei laula tänään vain Suomen voiton puolesta, samalla se tulee näyttäneeksi yhtä isoa keskisormea kaikille Suomen kendojunteille, jotka pitävät lätkää pyhänä lehmänään ja leimaavat tämän maan junttien kehdoksi. Ruotsin kaataminen jalkapallossa olisi isompi juttu kuin 10 kendokultaa yhteen putkeen. Jalkapallo on globaali peli. Kukaan SMJK jäsenistöstä ei tänään pukeudu hassun hauskoihin 6-1 t-paitoihin.

Katukuvassa tämänpäivän maaottelu ei paikallisissa herätä suurta kiimaa. Tänään olisi tietysti hyvä paikka näpäyttää ruotsalaisia ja ruotsalaisten Suomi-kuvaa, joka tietysti onkin totaalisen oikea. Myös Suomesta löytyy hurjaa jalkapallokulttuuria, vaikkakin sitä ei ehkä vielä Ruotsissa tunneta. Hollannissa 1500 suomalaista dominoi Rotterdamin De Kuijpilla. En pitäisi yhtään mahdottomana, etteikö tänään ne vaatimattomat 2000 suomalaista laulaisi taas voiton katsomon puolella. Ruotsissa seurajoukkueet ovat iso juttu, maajoukkue ei niinkään. Se avaa hulluille SMJK:läisille loistavan tilaisuuden tehdä historiaa. Oi Suomi on!

Blogin tulosveikkaus: Suomi pelaa unelmaottelun, mutta Ruotsi voittaa 1-0. Katsomon puolella SMJK dominoi ennen näkemättömällä tavalla. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Tuleeko tänään jättiyllätys?

Maajoukkue palaa taas pienen tauon jälkeen tositoimiin, kun se tänään kohtaa Serra Vallessa piskuisen San Marinon, joka myös Euroopan surkeimpana maajoukkueena tunnetaan. Viime marraskuussa Suomi teki selvää hakkelusta pikkumaasta, mutta vasta kun Litti-pappa oli saatu kentälle kikkailemaan.

Erityisen mielenkiintoisen ottelusta tekee se fakta, että uusi päävalmentaja Mixu Paatelainen aloittaa urakkansa kylmiltään ilman yhtään harjoitusottelua takanaan. Tilanne ei ole helppo, varsinkin kun tästä pelistä on ainoa mahdollinen tulos voitto.

Media, kannattajat ja Palloliiton johto odottavat, että Suomi murskaa näytöstyyliin San Marinon. Lisäksi Mixun pelaajalista on vähintäänkin eriskummallinen. Sieltä löytyy nuorta ummikkoa (Alexander Ring), kokeneita yllätysnostoja (Sebastian Sorsa) ja kaiken järjen mukaan täysiä floppeja (Berat Sadik). Vaikka maajoukkuetta pitää tietysti yrittää tässä tilanteessa nuorentaa, tuntuu eräiden pelaajien valinta siltä, että nyt lähdetään takki auki kokeilemaan jotain aivan uutta.

Tässä vaiheessa lienee syytä kertoa, että San Marino ei suinkaan ole ollut mikään heittopussi kotonaan. Viimeisimmät kotiottelut ovat päättyneet seuraaviin tuloksiin:

SM - Moldova 0-2
SM - Hollanti 0-5
SM - Slovenia 0-3
SM - Pohjois-Irlanti 0-3
SM - Tsekki 0-3
SM - Slovakia 1-3
SM - Puola 0-2
SM - Slovakia 0-5
SM - Wales 1-2
SM - Tsekki 0-3

Tämän perusteella siis aivan turha lähteä unelmoimaan Suomen 10-0 rökälevoitosta. Mixun uudet pelisysteemikokeilut ja hatusta vedetyt pelaajat tuovat vielä lisää tuskaa maalien tekemiseen. Jos tästä pelistä saadaan hikinen 1-0 tai 2-0 voitto, niin nostan hattua uudelle päävalmentajalle. Oma pessimistinen ennakkotunnelma viittaa enemmänkin siihen, että nyt ollaan taas tekemässä Andorra-ottelun kaltaista puppelointia. Silloin Suomi nyhjäsi nolon tasapelin 84 000 asukkaan kääpiötä vastaan. Sattumalta myös silloin Suomella oli juuri valittu tuore päävalmentaja puikoissa, kun kokenut Jyrki Heliskoski puhalsi tuulta purjeisiin. Toivottavasti historia ei toista itseään.

Lopuksi täytyy vielä antaa kiitosta kaikille San Marinoon matkanneille sankareille. Vaikka nämä karsinnat on jo taputettu, niin maajoukkuetta ei ole hyljätty. Ruotsissa nähdäänkin sitten oikein kunnon saunameininki, kun Råsundan haltuun ottaa parituhatpäinen SMJK. Ainakin katsomon puolella suomalaisilla on suuret voiton mahdollisuudet. Toivottavasti Mixua ei vielä tiistaina olla huutamassa ulos ruorista...

---
Lukijoiden iloksi myös blogi lähtee Tukholmaan aistimaan tunnelmia ja raportoimaan tapahtumista. Pääkallopaikkana toimii Ariadnen hotlahuone eli toivottavasti saadaan langaton pelittämään. Pysykää kanavalla!