tiistai 9. marraskuuta 2010

Hyvää jatkoa sinulle, Stuart Baxter

Tänään Palloliitto jatkoi siitä, mihin se lokakuun surkuhupaisassa tiedotustilaisuudessa pääsi. Vielä lokakuussa Baxterin pallia ei uskallettu heiluttaa kuin ujosti. Pikaerottaminen olisi ollut Palloliitolle aivan liian kallis riski. Silloin Baxter sai muodollisesti jatkaa toimessaan, vaikka Niinistö antoikin ymmärtää, että skotti olisi jo vapaa etsimään itselleen uutta seuraa.

Nyt viikko ennen San Marinon kohtaamista tapahtui juonessa taas edistystä. Baxter on virallisesti siirretty sivuun päävalmentajan paikalta ja vetovastuun ottaa legendaarinen ex-maajoukkuemaalivahti Olli "Oka" Huttunen. Varmasti oikea mies virkaan tällä hetkellä. Baxter jatkaa silti edelleen liiton palkkalistoilla konsultin tehtävissä.

Täytyy nostaa hattua Niinistön ja kumppaneiden inhimilliselle ja sivistyneelle neuvottelutaktiikalle. Ainakin ulospäin tällainen kuva on syntynyt, vaikka mistäpä kukaan voi varmasti tietää, onko Niinistö huoneessaan huutanut naama punaisena ja kyykyttänyt viiksivallua nujertaen tämän viimeisetkin itsetunnon rippeet? En epäile etteikö tarvittavia kykyjä tällaiseenkin vaihtoehtoon löytyisi. Selvää kuitenkin on, että Baxterin eväät maajoukkueen peräsimessä oli syksyn jälkeen syöty, mutta äkkinäiset potkut olisivat tulleet järjettömän kalliiksi.

- Roolini on nyt Palloliiton apuna. Teen mitä Palloliitto toivoo uuteen vuoteen asti, Baxter kommentoi nöyränä poikana tiistaisessa lehdistötilaisuudessa. Se on onnellinen loppu kaikkien kannalta. Liitto säästää kallisarvoisia taloudellisia resurssejaan ja myös Baxter pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä jättäen samalla itsestään järkevän ja fiksun miehen kuvan. Säästetyillä rahoilla on mahdollisuus keväällä hankkia se uusi kotimainen valmentaja, joka pystyy paremmin vastaamaan suomalaisen huippujalkapallon lippulaivan haasteisiin pitkällä tähtäimellä.

Vaikka suuri unelma kisoihin pääsystä ei taaskaan toteutunut, ei voida sanoa, että Baxterin aikakausi olisi ollut kokonaan surkeaa aikaa Suomen maajoukkueelle. Se tapa, jolla kannattajat Baxteria ulos huusivat Unkari-pelissä oli ruma ja liikaa harkitsemattomaan tunnekuohuun perustunut. Mutta se taisi olla silti välttämätöntä muutoksen aloittamiseksi. Jälkeenpäin analyyttisesti tarkastellen Baxter kuitenkin onnistui käynnistämään sen kauan kaivatun sukupolvenvaihdoksen ajaen joukkueeseen sisään uusia potentiaalisia tulevaisuuden ratkaisupelaajia. Nähtäväksi jää, syntyykö heistä menestyvä joukkue.

Totta on myös se, että Baxterin projektin floppaamisessa on loppujen lopuksi kyse vain suhteellisen pienistä marginaaleista. Hyypiän keltainen kortti Chisinaussa punaisen sijaan, Hollanti-pelin läpiajojen hyödyntäminen tai vaikkapa kokonaan toisenlainen otteluohjelman neuvottelutaktiikka olisi voinut estää korttitalon romahtamisen, eikä Baxterin olisi silloin tarvinnut häpäistä itseään median edessä.

Moldovan shokkitappiosta huolimatta Baxterin aikakausi saa allekirjoittaneelta arvosanaksi tyydyttävän. Stuart Baxter antoi mielestäni parhaan kykynsä mukaan oman asiantuntemuksensa Suomen Palloliiton käyttöön ja toivottavasti tuo kädenjälki näkyy maajoukkueen mahdollisessa kehityksessä. Urheilullisesti Suomi menestyi odotetunlaisesti käytössä oleva ohut materiaali huomioiden. Baxter jätti sittenkin hyvän perinnön seuraajalleen ja osoitti lopulta sivistystyneisyyttään osaamalla irrottaa ajoissa suuremman tuhon välttämiseksi.

Lopuksi haluan vain toivottaa sinulle, Stuart Baxter, hyvää jatkoa AIK:ssa, Celticissä tai minne ikinä oletkaan matkalla. En ehkä jää kaipaamaan, mutta en muistele pahallakaan. Anteeksi, että osallistuin Unkari-pelissä moukkamaiseen ajojahtiin Pohjoiskaarteessa. Et sittenkään ansainnut sitä.

------

Ai niin, tiedotustilaisuudessa julkaistiin myös pelaajat San Marino-otteluun. Teemu Pukkia olisin kaivannut kärkeen, mutta muuten ihan hyvä ryhmä. Perparim Hetemaj`n poisjättäminen lämmittää mieltä ja toimii hyvänä esimerkkinä kaikille pikkujunnuille siitä, miten pelaajien tulee käyttäytyä valmennusjohtoa kohtaan. Nöyryyttä ja kunnioittavaa asennetta sekä muutenkin hyviä tapoja ei koskaan voi korostaa liikaa millään elämän osa-alueella. Ehkäpä Stuart Baxterkin kaatui loppupeleissä omaan sisäiseen Perpaansa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti