perjantai 30. heinäkuuta 2010

Kesädekkari: Rasismia Pohjanmaalla, osa 1

Osa 1 Kesäduuni odottaa

Toukokuinen kevätaurinko porotti Lontoon seudulla asuvan entisen jalkapallojuniorin sekä entisen jalkapalloseuran toimitusjohtajan puutarhaan. Krookukset kukkivat täyttä päätä ja vanhan viktoriaarisen talon hieman repsahtanut olemus loi ulkopuoliselle kuvaa todellisesta englantilaisesta idyllistä.

Nykyinen vapaa toimittaja, kirjailija ja vanhan viktoriaanisen talon epäonninen remontoija Jopi Satrovaara istui murheellisen näköisenä kuistilla lepotuolissaan kuunnellessaan Englannin cupin finaalia radiosta. Häntä suoraan sanottuna vitutti, kun Didier Drogba oli taas ratkaissut ottelun kaikkien herrasmiessääntöjen vastaisesti.

Jopin murheellinen yleisilme ei kuitenkaan johtunut vain putinismia symboloivan Chelskin menestyksestä vaan enemmänkin siitä, että Englantiin oli tullut synkkä lama. Hänen rakas markkinaliberaali kapitalistinen unelmavaltionsa Iso-Britannia oli joutunut haaksirikkoon ja niin myös Jopin konsulttibisnekset olivat pahasti hyytyneet. Hyvää vauhtia keski-ikäistyvälle 100 kilon portteja kolkuttavalle emigrantille oli jäänyt liikaa luppoaikaa.

Toimeksiantoja konsulttiyritykselle oli yksinkertaisesti liian vähän ja niinpä Jopi joutui alituisesti kerjäämään vanhalta ystävältään Arjalaisten Sanomien urheilutoimituksen Tero Pakolaiselta vapaatoimittajan lisähommia. Viimeksi hän oli tarjonnut itseään muun muassa Maltalle tekemään juttua maajoukkuesta ja sen lisäksi hän yritti saada jatkosopimusta omalle jalkapalloblogilleen entistä paremmin ehdoin.

Näistä suhteellisen vähäpätöisistä hanttihommista ei silti rahaa paljoa irronnut ja Jopi joutui pääosin tulemaan toimeen vaimonsa Mimmun tuloilla. Sekös ylpeää konservatiivisen arvomaailman omaavaa miestä pani harmittamaan.

Yhtäkkiä vanhan viktoriaanisen talon ovi aukesi ja ulos puutarhaan käveli Mimmu.
-Kuulepas Jopi. Haluaisin vähän jutella sinulle…

Jopi oikein pelästyi, sillä viime viikot olivat olleet melkoista mykkäkoulua vaimon kanssa. Jopi oli kulutellut aikaa omissa oloissaan lähinnä takapihalla aitaa maalaten, kukkia kastellen, grilliruokia mussuttaen ja halpaa mallasjuomaa litkien.

Näin MM-kisojen alla olut ja tosimiesten siiderikin oli nimittäin puoli-ilmaista. Kauppaketjut myivät sitä kymmenien tölkkien tarjouspaketeissa, halvimmillaan 45 kappaletta 4,4 desililtran tölkkiä Fostersin olutta tai Strongbow-siideriä lähti 20 punnalla (noin 25 eurolla). Ketjut kilpailivat paitsi toisiaan niin myös pubeja vastaan.

Lopulta Mimmu virkkoi tomerasti miehelleen:
-Se on nyt niin,‭ ‬että sinulle tulee siirto.‭ ‬Menet kesäksi Pietarsaareen hommiin,‭ ‬ja palaat sitten tänne syksyllä takaisin.

Jopi ei ollut uskoa kuulemaansa.‭ ‬Hänellä oli edessä laiska grillikesä Lontoon kämpän takapihalla ja nyt vaimo määräisi hänet hommiin kotikonnuille! Jopi tiedusteli epävarmasti,‭ ‬että mihin hänet ollaan lähettämässä?
-Minulla on sinulle työpaikka valmiina.‭ ‬Menet Supon avuksi selvittämään Pohjanmaalla rehottavaa jalkapallohuliganismiongelmaa. Ne ovat erittäin kiinnostuneita sinun antamasta asiantuntevasta panoksesta.

-Supolle hommiin? ‬Mitä paskalegendaa sä nyt heität‭? ‬En muuten varmaan mene.

Vaimo nojautui eteenpäin ja katsoi Jopia silmiin.‭ ‬Jopi tuijotti takaisin,‭ ‬vaikka tiesikin katkerasti millä puolella pöytää päätösvalta oli.
-‭ ‬Ja sinähän menet justiinsa sinne minne minä käsken.‭ ‬Muistat myös hyvin minkä takia,‭ ‬vai pitääkö muistuttaa‭?

Ei tarvinnut.‭ ‬Tuo nainen piti häntä otteessaan,‭ ‬ja täysin hänen oman epätoivoisen tilanteensa vuoksi.

Jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti