keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Palkkadopingia ja ruskeita jarrutusjälkiä

Jalkapalloliigasta kuuluu kummia. Juuri liigan alkamisen kynnyksellä FF Jaro sai kaksi kivenkovaa vahvistusta Ukrainasta: Alexei Jeremenko Juniorin ja Norsuunluurannikon maajoukkueessakin pelanneen Zezen. Näiden miehien yhteenlasketut vuosipalkat ovat yli miljoona euroa, mutta nyt he pelaavat FF Jarossa. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?

Vastaus on yksinkertainen: palkkadoping. Molemmat pelaajat ovat kirjoilla ukrainalaisen Metallist Harkovan joukkueessa, mutta kovasta kilpailusta johtuen seura on päättänyt päästää molemmat lainalle piskuiseen Pietarsaaren Jaroon ja maksaa tietysti kaikki viulut. Ukrainassa kun kausi päättyy jo toukokuussa, ei ole järkeä pidätellä hyviä pelureita penkintäytteenä koko loppukautta. Metallist hyötyy, kun se saa pelaajilleen pelejä ja näyttöpaikkoja keskitason eurooppalaisessa pääsarjassa.

Kaikesta tietysti pitää kiittää Jaron valmentajaa Aleksei Jeremenkoa, joka omaa hyvät suhteet Venäjälle ja Ukrainaan ja on arvostettu pelaajalegenda ex-Neuvostoliitossa. Kotimaisen sarjan kannalta on tietysti hienoa, että tänne saadaan tämän tason pelimiehiä, mutta kilpailutilanteen kannalta Zezen kaltaisen pelimiehen pelaaminen "ilmaiseksi" Veikkausliigassa on mielestäni hyvin ongelmallista.

Kilpailutilanne vääristyy, kun muut joukkueet joutuvat raatamaan hikihatussa jokaisen tukieuron eteen saadakseen pelaajabudjetin kasaan. Jarossa, joka on yksi heikoimmista ja amatöörimäisimmistä organisaatioista liigassa ja sen pelaajabudjetti on vain 300 000 euroa, istutaan kainalot kuivina valmiiseen pöytään ja nautitaan ukrainalaisista herkuista. Tällä hetkellä näyttää, että yksin Zeze pystyy tekemään sen verran maaleja, että Jarolla on mahdollisuus rimpuilla putoamista vastaan. Muiden seurojen kannalta tällainen tilanne on tietysti epäreilu ja perverssi.

Toisaalta ei kauhean hyvää kerro myöskään Suomen liigan tasosta, jos kaksi keskenkuntoista ja ilman pelituntumaa jäänyttä Ukrainan liigan penkkiveikkoa pystyy dominoimaan täydellisesti kotimaisessa liigassa ja voittamaan yksin pelejä umpisurkealle joukkueelleen. Tänään tuosta sai esimakua kenties suurin mestariehdokas HJK, joka putosi liigacupista tylyin numeroin 1-3 kotikentällään. Ilman kahta "ilmaiseksi" pelaavaa tähtipelaajaansa Jaro muistuttaisi enemmänkin pubijoukkuetta kuin vakavasti otettavaa urheilujoukkuetta.

Toivottavasti liigahallitus kokoontuu pian asian tiimoilta ja pohtii yhdessä voiko tällainen palkkadoping olla hyväksyttävää. Jaro on perinteisesti kuulunut niihin seuroihin, jossa hommat on hoidettu vähän niin ja näin, eikä sitä kaivattua ammattimaisuutta ole havaittavissa. Joka vuosi Jaro muun muassa tahallaan estää kaupungin kanssa kotikenttänsä kuntoon laittamisen, jotta se sitten voisi perunapellollaan napsia tasureita astetta taitavampia ja parempia joukkueita vastaan.

Jaro on puuhasteluseura, jossa on perinteisesti vastustettu kaikkea professionalismia ja suomalaisen jalkapallon kehittämistä. Liigahallituksessa se on niin sanottujen kehityksen jarruttajajoukkuiden pomo, joka johtaa muita maakuntien potkupallopuuhastelijoiden klubia etelän suurjoukkueita vastaan. Tavoitteena on pitää sarja mahdollisimman tasaisena ja estää isompien kasvaminen vielä isommiksi. Ja kaikki tämä tehdään tietysti suomalaisen jalkapallon kustannuksella.

Ensi syksynä nähdään koituuko palkkadoping Jaron onneksi ja liigan suruksi. Kiitos Metallistin ilmaisten lahjojen, Jaro todennäköisesti säilyy taas liigassa ja kehitys ei vieläkään etene. Pietarsaaren kuoppainen ja mädäntynyt nurmi ei vieläkään tule pelikuntoon, pelaajat käyvät taas Korvgöränilla matsin jälkeen iltapalalla ja Pietarsaaren pukukopin vessassa on edelleen ne samat vanhat jarrutusjäljet kuin aina ennenkin.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

MALTA-SUOMI LIVESEURANTA

Tervetuloa Liveseurantaan. Muista päivittää seuranta F5-näppäimellä.

Nyt kansallislaulut soivat. Suomi pelaa uusilla Sibelius-paidoillaan. Vain länsikatsomo avattu ottelua varten. Yleisöä n.400-500.

1.min Suomi aloittaa hyvin ja riistää pallon Maltalta. Hyvä katko Jukka Raitalalta. Kuriositeettina mainittakoon, että liput maksoivat sisään 8 euroa. Tosin itse pääsin sisään lehdistöpassilla ilmaiseksi. Täällä vieressäni istuu myös Jancker Kossunen Feikkaaja-lehdestä ja vapaatoimittaja Christian Satraattola(nimi muutettu).

8.min Litmanen syöttää pystyyn Johanssonille, mutta Alex Muscat vie pallon kuin tikkarin lapselta. Malta roiskaisee pallon suoraan Enckelmanin käsiin.

13. minuutilla Maltan vastahyökkäys. Veli Lampi kaataa Michael Mifsudin ja ottelun erotuomari näyttää rangaistupotkua. Enckelman torjuu näyttävästi vedon.

15.min Tasaista keskialueen vääntöä. Pallonhallinta Suomelle 55-45. Ilokseni huomaan, että myös SMJK:n Suomen kannattajia on eksynyt stadionille kunnioitettava määrä. Suomi-huudot kaikuvat tuulisella ja tyhjällä stadionilla.

17.min Suomen puolustus helisemässä.17. minuutilla Malta siirtyy 1-0-johtoon. Jukka Raitala epäonnistuu pahasti pääpallon purkamisessa ja Michael Mifsud laukoo läheltä avausmaalin. Enckelman oli täysin voimaton tarkan tykityksen edessä. Pirskatti! Ongelmat lilliputteja vastaan siis jatkuvat.

18.min Jancker Kossusen karahviviinipullo tipahtaa pöydältä ja särkyy. Satraattolan(nimi muutettu) tennarit kastuvat viinin valuessa lattialle.

24.min Michael Mifsud, joka on tällä hetkellä seuraton, vaikuttaa kelpo pelimieheltä. Suomen topparipari näyttää olevan koko ajan askeleen jäljessä. Nyt Maltalla kulmapotku, mutta näyttää menevän suoraan päädystä yli.

26.min Suomi pyörittää peliä keskialueella ja yrittää rauhoittaa tempoa.

30.min Jancker sytyttää vieressäni kuubalaisen sikarin. Otan vaihdosta pienet henkoset. Myös vierelläni tehdään liveseurantaa ja communicaattori laulaa.

35.min Stu Baxter käskee kaikki vaihtopelaajat lämmittelemään. Säätila stadionilla nyt +15 ja pilvistä. Tuuli on kova ja se vaikuttaa pallon kulkurataan.

40.min Alkaa mennä hermo tähän roiskintaan. Suomi ei näytä saavaan mitään aikaan. Ei edes Litmanen, joka tuntuu tänään olevan hieman kohmeessa. Lieneekö harjoittelu Virossa lyönyt maitohapoille? Tintti Johansson huutaa jotain Stu Baxterille, mutta en oikein kuule mitä, kun SMJK möykkää kyrpiintyneen näköisenä Länsi-Katsomossa. Paikalliset lähtevät jo tauolle. Taidan lähteä minäkin. Tilaan pullollisen karahviviiniä. (Jatkuu toisella puoliajalla, morjens)

43.min Tapaan Kari Lehtolan katkarapuaitiossa. (Yllättäen Karikin oli siirtynyt karahviviini-linjalle, se tarkennettakoon). Olen aina ajatellut, että työnsä puolesta julkisuuteen päätyneiden henkilöiden häiriköinti juttusille hankkiutumalla on noloa, mutta Estonia-case kiinnosti niin paljon että tein poikkeuksen. Oli kyllä mahtavaa saada vaihtaa kuulumisia sellaisenkin megajulkkiksen kanssa kuin Lehtola on. Kohtaaminen pisti jälleen kerran miettimään kuinka ihmeellinen tämä (jalkapallo)maailma oikein on.

PUOLIAIKA TILANNE 1-0

Christan Satraattola(nimi muutettu) saapuu myös lämmittelemään katkarapuaition puolelle. Mies näyttää hieman kylmettyneeltä lyhyissä shortseissaan ja tennispaidassaan. Tällä kertaa Christian antaa kuitenkin hyvin ammattimaisen kuvan itsestään ja taitaa olla porukasta ainoa, joka on kahvilinjalla tänään. Respectit siitä hänelle. Jancker on hakenut tauolla maltalaista käristemakkaraa ja pullon karahviviiniä palanpainikkeeksi. Palloliiton media officer kävelee ohitsemme hieman vaivaantuneen näköisenä. Huikkaan kuitenkin varmuuden vuoksi: "Moi Timppa! Nyt vaan vaihtoja ja lisää sähinää nurmelle!"

"Scrumpy cider! Scrumpy cider!" kaikuu erään lontoolaistuneen suomalaisen ääni gastropubissa. Nyt meistä ei ole enää kukaan kahvilinjalla. Eihän tätä selvinpäin kestä. Uuteen nousuun siis.

46.min Joukkueet palaavat kentälle. Suomi tehnyt tukun vaihtoja. Raportoin niistä hetken kuluttua lisää.

48.min Suomi aloittanut toisen jakson pirteästi. Kentältä tulivat pois Peter Enckelman, Tim Sparv ja Jari Litmanen. Tilalle Otto Fredrikson, Teemu Tainio ja Mika Väyrynen.

50.min Eipä tunnu Huuhkajilla uppoavan oikein mistään. Ensin Tainio tykitti ylärimaan ja heti perään Sparvin pusku, taas ylärimaan.

55.min Saimme juuri tiedon tänne selostuskoppiin, että suomalaiset ovat aiheuttaneet järjestyshäiriöitä puoliajalla. Maltan poliisi on tehnyt rikosilmoituksen kaatuneesta takapihan aidasta (pidän mahdollisena että joku on kaatanut sen tahallaan). Poliisi tyrkytti ja soitteli perään meille, että emmekö nyt varmasti halua rikosuhrien tukiryhmään. Täällä Maltalla on muuten sellainenkin kummallinen järjestelmä, että ensisynnyttäjien kotiin tehdään viranomaisvierailu raskauden toteamisen jälkeen jotta voidaan todeta että kaikki on ok tai jos vanhemmat tarvitsevat. Mutta takaisin itse peliin: Malta edelleen 1-0 johdossa.

57. min Toni Kallio tulee vaihtoon ja hänen tilalleen Jani Lyyski. Nyt tsemppiä Suomi!

60.min No nyt kaatui Scrumpy ciderit näppikselle. Yritän pyyhkiä hieman talouspaperilla pahimpiä mäskejä pois. Kovaa tavaraa näyttää olevan. Suomella hyvää painostusta. Ehkä saamme nähdä lisää vaihtoja kohta. Jancker sytyttää taas kuubalaisen sikarin. Tuntuu, että maali roikkuu jo ilmassa.

65.min Maltalainen saa keltaisen kortin vaarallisesta pelistä. Samalla minulla on ilo ilmoittaa, että Kari Lehtola saapuu lehdistökatsomoon seuraksemme. Ns. suuressa maailmassa liikkuneena on tullut mietittyä Suomen hienoutta. Esim. täällä Maltalla Lehtolan vastuuasemaan verrattavassa roolissa oleva kaveri on kaukaista eliittiä, jota kadunmies (tai kaltaiseni toimittaja) ei voi jututtaa. Vielä kaukaisempi ajatus olisi, että "lehtola" kertoisi vasta tapaamalleen ihmiselle vanhempansa kuolemasta tms. Pistää taas miettimään jälleen kerran kuinka ihmeellinen tämä (jalkapallo)maailma oikein on.

66.min SUOMI ISKEE MAALIN! 1-1! Maalintekijänä ROMAN EREMENKO rankkarista! Uran ensimmäinen maajoukkuemaali on syntynyt!

70.min TAAS MAALI! SUOMI ISKEE 1-2! Peli alkaa kääntymään Suomelle. Oli jo aikakin. Mikä Väyrynen puskee maalinedestä varman maalin. Näyttää siltä, että Kari Lehtolan valtava preesensa on kääntänyt ottelun luonteen. Avaan uuden karahviviinin. Jancker lähti juuri oksentamaan wc-tilojen puolelle. UPEAA HUUHKAJAT!

76. min Lisää vaihtoja. Kentältä pois Kasper Hämäläinen ja tilalle 98. A-maaotteluunsa Joonas Kolkka. Nyt saadaan vihdoinkin nähdä Kolkan kunto karsintojasilmällä pitäen.

80.min Sanaharkkaa kantautuu katkarapuaition tarjoilutiskiltä: "Scrupy cider! Scrumpy cider!" "I´m sorry sir, I think you´ve had enough..."
*kolinaa*
Raivokohtauksen saanut tuntematon mieshenkilö rikkoo paikkoja takanamme katkisaitiossa. Irtaimistoa lentää ulos aition ikkunasta katsomoon. Pelastynyt Kari Lehtola nousee tuoliltaan ja menee tutkimaan vahinkoja:
"57 tonnin visiirin kohdistussakara on jämähtänyt laipioon ja tehnyt siihen reiän, jossa näyttää olevan jäämiä, jotka ovat tyypillisiä räjähteille. Onnettomuuksissa ei pitäisi puhua inhimillisestä erehdyksestä, vaan järjestelmäerehdyksestä, järjestelmävirheestä". Jatkan pelin seuraamista hieman pelästyneenä.

83.min Jonatan Johansson tulee vaihtoon ja tilalle joukkueen nuorin pelaaja Teemu Pukki.

87.min Kuubalainen sikari käryää taas. Ta´qali ympärilläni säteilee jälleen toivoa ja uhoakin. Suomen nuorekas ja nälkäinen A-maajoukkue on näyttänyt, että se pystyy halutessaan hallitsemaan ottelua. SMJK laulaa ja taivaalla loistaa kuu!

90.min Yliaikaa jo pelataan. Avustava erotuomari näytti 3 minuuttia, jos näin oikein. Alkaa tuo näkö sumentumaan pikkuhiljaa. Lopussa saadaan kulma.

OTTELU PÄÄTTYNYT SUOMEN VOITTOON 1-2. KIITOS SUOMI! Tärkeää oli, että pystyttiin kääntämään ottelu pikkumaata vastaan voitoksi. Mutta se millä tavalla voitto tuli ei mairittele Suomea. Suomen peli on vielä pahasti sekaisin.

Kari Lehtola ehdottaa kynttiläillallista miekkakalaravintolassa. Kieltäydyn kutsusta, sillä minun on kiirehdittävä vielä lehdistötilaisuuteen. Sovimme tapaamisen huomiselle. Illalla minun on tietenkin kirjoitettava vielä muutama teaser-tyyppinen nettijuttu Suomen maajoukkueen illan esityksestä.

ACHTUNG! Jancker sanoo hukanneensa communicaattorinsa, mutta mies ei hoksaa, että sehän pullottaa hänen perstaskussaan.

Kuriositeettinä kerrattakoon, että törmäsin VIP-tiloissa yllättäen Mikko Leppilampeen. Mies kuulemma asuu samassa hotellissa maajoukkueen kanssa. Mikko vaikutti olevan lomafiiliksellä. Mikko kertoi, että tuli Maltalle saatuaan vinkin eräältä lontoolaiselta ystävältään, että täällä on tällä hetkellä off season eli yöpyminenkään ei maksa paljon paskaakaan. Maaliskuu tällä trooppisella pikku saarella on ihan hemmetin hieno kuukausi. Sää on vähän kuin Suomessa keskikesällä eikä tarvitse katsella ördäturisteja. Jos vaan kunto kestää niin Mikko aikoo viettää Maltalla kokonaisen viikon. Kohtaaminen pisti jälleen kerran miettimään kuinka ihmeellinen tämä (jalkapallo)maailma oikein on.

Nyt menen lehdistötilaisuuteen kuuntelemaan Suomen kommentteja. Palataan myöhemmin asiaan. Over and out Ta´qali kuittaa.

Kuunäkymiä, miekkakalaa ja halpaa karahviviiniä

Tervehdys taas täältä Maltalta ja kiitos runsaasta palautteestanne. Tänään ottelupäivän aamuna heräsin tunkkaiseen oloon kunnon kankkusen kera(Kuriositeettina kerrottakoon, että peräpukamani oli taas alkanut vaivaamaan). Vallettalaisessa hotellinmurjussa veti ilkeästi ja jostain pukkasi huoneeseen viemärinhajua. Vessasta löyhkä ei voinut tulla, koska se sijaitsi kaukana käytävällä. Nousin vuoteestani ja huomasin alastoman rotevan miehen kuorsaamassa eteisessä. Ei kestänyt kauakaan, kun tunnistin miehen Jancker Kossuseksi, joka makasi lattialla suuri miekkakala suussaan. Tunnetusti miekkala on täällä Maltalla paikallista herkkuruokaa, mutta koskaan en ole nähnyt sitä syötävän raakana.

Tapaus huvitti minua vain hetken, jonka jälkeen patistin Janckerin omaan huoneeseen kuorsaamaan. Tässä yhteydessä voisin itse mainita että mummuni lähti vuonna 1948 Norjasta äitiäni synnyttämään kesken pilkkireissun. Mummu asui elämänsä viimeiset 46 vuotta Kemissä, mutta hänelle lähetettiin vielä palvelutaloonkin kerran kuussa ankara nippu Norjan pilkkiliiton jäsenjulkaisuja, joista hän sitten norjalaisten otteita seurasi. Mummuni isä toimi aikoinaan Norjassa merimiehenä ja oli Norjan merimiesunion perustajajäsen. Hänenkin herkkuruokaansa oli miekkakala, jota hän reissullaan Välimerellä tuli maistelleeksi.

Eilen maajoukkueen harjoitusten jälkeen kävin hieman kävelemässä kaupungin ulkopuolella ja ihastelemalla saaren ainutkertaista luontoa. Maltan ajoin jopa kuun pintaa muistuttavia kalkkikivimaisemia katsomalla on helppo havaita, mitä esteitä yritykset kehittää maataloutta kohtaavat. Rajoitteena on veden puute. Maltalla ei paljoa sada ja sen takia tänne kannattaa tulla pidemmäksikin aikaa. Ilma on kuin Suomessa heinäkuussa ja UV-säteilyä on tarpeeksi rusketusreissun kannalta. Ainakin oma lärvini on parin päivän aikana jo palanut melko punaiseen kuntoon.

Eräs miinus tällä saarella on se, että nykyaikaista jätehuoltoa ei tällaisessa ympäristössä ole kovin helppo toteuttaa, kapeimmille kaduille on jäteautolla jopa vaikea mahtua. Mutta melko hienoja ympäristöjä nämä asuinalueet tavallaan ovat.

Jollain tapaa tunnen hengenheimolaisuutta maltalaisten kanssa. Talouden alijäämä ja julkinen sektori ovat täälläkin talouden ongelmakohtina. Maltalaiset itse toivovat jatkossa näkevänsä saarensa paitsi valmistusteollisuuden sijaintipaikkana myös rahoitus- ja logistiikkakeskuksena. Vanhat EU-maat ovat ilmaisseet pelkonsa siitä, että uusien jäsenmaiden kansalaiset lähtisivät pystyessään joukolla työnhakuun muualle Eurooppaan. Malta kuitenkin halusi päinvastoin sulkea pois mahdollisuuden, että EU-jäsenyys käynnistäisi muuttoryntäyksen saarelle. Tämän vuoksi muista EU-maista tulevat joutuvat vielä kolmen tulevan vuoden ajan hankkimaan erityisluvan, jos haluavat asettua Maltalle asumaan. Tämä on varmasti omiaan estämään militantin islamilaisuuden leviämistä Maltalla.

Päinvastoin kuin Suomessa, on täällä Maltalla julkinen terveydenhoito käyttäjälleen täysin ilmaista ja ajan saa varattua tavallisesti ainakin seuraavaksi päiväksi. Äskettäin jouduin menemään vastaanotolle peräpukamieni takia. Kaunis nuori naislääkäri oli muuttanut erityisluvalla Puolasta, joten tervehdin häntä puolaksi, jota maassa asuneena osaan jonkin verran. Lääkäri käski minua riisumaan housuni ja pyllistäessäni tunsin seinästä lähteneen homeenhajun, joka alkoi kutittaa nenääni. Yritin pidättää aivastusta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Lääkäri vain lausui tyynesti "na zdrowie", terveydeksi.

Ravintolaelämä täällä Maltalla näin offseasonin aikaan ei ole kovinkaan vilkasta. Moni paikka on täysin tyhjillään, eikä asiakkaita missään. Kahden hengen ruoat + litra karahviviiniä ravintolassa kustantaa vaivaiset parikymppiä. Syömisen jälkeen oli hyvä siirtyä viereeseen ketjupubiin juomaan lisää karahviviiniä ja yllätykseni tapasin Kari Lehtolan istumassa nurkkapöydässä(Kari oli kahvilinjalla, se tarkennettakoon). Olen aina ajatellut, että työnsä puolesta julkisuuteen päätyneiden henkilöiden häiriköinti juttusille hankkiutumalla on noloa, mutta Estonia-case kiinnosti niin paljon että tein poikkeuksen. Oli kyllä mahtavaa saada vaihtaa kuulumisia sellaisenkin megajulkkiksen kanssa kuin Lehtola on. En ikinä unohda tuota kunniaa. Kohtaaminen pisti jälleen kerran miettimään kuinka ihmeellinen tämä (jalkapallo)maailma oikein on.

Mutta nyt itse otteluun. Juttelin hieman Stuart Baxterin kanssa ja hän vihjaili, että Suomi lähtee otteluun hieman normaalia hyökkäysvoittoisemmalla taktiikalla. Syytäkin on, sillä Malta on sen tason lilliputti, että Suomi tulee hallitsemaan kenttätapahtumia ja pitämään palloa. Tämä on arvokasta kokemusta karsintoja varten, kun kohtaamme San Marinon tasoisen joukkueen. Näitä pikkumaita vastaanhan Suomella on ollut hieman liikaakin ongelmia.

Mielenkiintoinen kombinaatio keskikentälle voisi olla esimerkiksi Väyrynen Johanssonin alapuolella eräänlaisena vanhanajan piilokärkenä, laidoilla Porokara ja Kasper Hämäläinen. Roman Eremenko ja Teme Tainio tukkivat keskikentän keskustan. Stu Baxter totesi minulle, että tässä ottelussa kaikki saavat peliaikaa, joten myös muita kokeiluja tullaan näkemään.

Vieras kaupunki, ankea hotelli ja kammottavat peräpukamat. Samaan aikaan Valletta ympärilläni säteilee toivoa ja uhoakin, mutta Suomen nuorekas ja nälkäinen A-maajoukkue hengittää kovasti piskuisen EU-Maltan niskaan. Tänään Ta´qali Stadiumilla tullaan rokkaamaan ja kovaa. Ottelu alkaa kello 19.00 paikallista aikaa. Päätän reportaasini tähän ja lähden katsomaan josko Jancker olisi jo herännyt karahvipöhnästään.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Nyt se alkaa!

Kyllä. Tässä se nyt tulee. Nimittäin kauan odotettu liveseuranta Maltalta. Tulen raportoimaan tässä blogissani tunnelmia välimeren aurinkoiselta saarelta, jonne Suomen maajoukkue on kokoontunut ensimmäiseen todelliseen harjoitusotteluunsa kohti Puolan-Ukrainan EM-lopputurnausta. Voitte lähettää blogin kautta tai vaihtoehtoisesti privaviesteillä minulle myös kysymyksiä, joita tulen liveraportoinnin ohessa kysymään pelaajilta ja joukkueenjohdolta. Oletteko valmiit?

Lensimme eilen Frankfurtin kautta tänne Maltalle, jossa on tällä hetkellä off season eli yöpyminenkään ei maksa paljon paskaakaan. Maaliskuu tällä trooppisella pikku saarella on ihan hemmetin hieno kuukausi. Sää on vähän kuin Suomessa keskikesällä eikä tarvitse katsella ördäturisteja. Jos vaan kunto kestää niin vietän Maltalla kokonaisen viikon.

Matka tänne ei sujunut tosin ongelmitta, kun lasku Frankfurtiin meni hieman pitkäksi. Maajoukkueemme lisäksi samassa koneessa kun matkusti myös Feikkaaja-lehden Jancker Kossunen, jonka kanssa otimme pitkän kaavan mukaan heti Oak Barrelistä lähtien. Juuri kun kone oli laskeutumassa oli Janckerin pakko lähteä vessaan oksentamaan, mutta eihän siitä tietenkään mitään tullut vaan mies rojahti keskelle käytävää sillä seurauksella, että kone tuli maahan erittäin huojuvasti ja osa matkustajista kirkui kauhusta. Kaatuessaan Jancker purskautti suustaan melkoiset laattapizzat suoraan Oka Huttusen uusien Reino-tossujen päälle. Onneksi kuitenkin tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä ja kapteeni Stu Baxterin ankarilla nuhteluilla.

Seuraavaksi olikin vuorossa majoittuminen hotlaan. Korostan, että Maltalla on tähän aikaan vuodesta naurettavan halpaa. Kahden hengen huoneen peruskuntoisesta hotellista saa 30 eurolla / yö, kahden hengen ruoat + litra karahviviiniä ravintolassa kustantaa parikymppiä. Ei tuossa paletissa maksa kuin lennot, eli jos matkustatte matsiin ja on mahdollista olla muutama päivä pitempään, niin suosittelen. Säät ovat tosiaan kuin Suomessa heinäkuussa, voi sataa tai paistaa, mutta UV-säteilyä on jo maaliskuun alussa enemmän kuin Suomessa keskikesällä eli rusketusretkestä keikka käy.

Pienten päivänokosten jälkeen päätin suunnistaa paskahotlastani kohti Suomen tiedotustilaisuutta, joka pidettiin vanhan maailman glamouria hehkuvassa Corinthia -hotellissa Maltan sydämessä. Koska Corinthia sijaitsee keskellä saarta ei se ole niinkään turistien, vaan Maltan yläluokan suosiossa.

Hieman tosin hävetti tallustella hotellin käytävillä, kun vastaan tupsahti ensimmäinen suomalainen ördäturisti: vapaatoimittaja/"konsultti" Christian Satraattola(nimi muutettu) shortseissa ja tennispaidassa! Olisihan sitä mies voinut vetää päälle tilanteeseen paremmin sopivan pikkutakin, kuten minulla ja Jancker Kossusella on aina tapana. Lisäksi miehen henki haisi vahvasti tosimiesten siiderille, joita tälläkin saarella myydään brittituristeille turistihintaan.Todella ikävä välikohtaus muuten niin hyvin sujuneeseen päivään.

Toinen ikävä välikohtaus sattui juuri ennen virallisen pressitilaisuuden alkua. A-maaotteluiden herrasmiessääntöihin kuuluu, ettei pelaajia pyritä haastattelemaan sovittujen tilaisuuksien ulkopuolella, mutta kaikesta huolimatta Erkkolan Sanomien vapaatoimittaja hääri hihat käärittynä Roman Eremenkon kimpussa. Kyllä meitä Janckerin kanssa hävetti taas pahemman kerran. Kohtaaminen pisti jälleen kerran miettimään kuinka ihmeellinen tämä (jalkapallo)maailma oikein on.

Pressitilaisuudessa keskityin haastattelemaan Daniel Sjölundia ja Toni Kalliota. Juttutuokion oleellisin anti oli, että molemmat ovat tyytyväisiä saamaansa peliaikaan seurajoukkueessa. Tämä luo edellytyksiä hyvään suorittamiseen myös maajoukkueympyröissä.

Danielin kanssa meillä oli hieman kommunikoinnissa vaikeuksia, koska en juurikaan osaa puhua ruotsia, mutta Toni Kallion kanssa tulimme paremmin juttuun, kun pystyimme vaihtamaan kuulumiset vahvalla mansen murteella(Olen asunut suurimman osan elämästäni Tampereella. Muutimme Tampereelle jo ennen kuin täytin yhden. Kouluni olen myös käynyt Tampereella ja lisäksi valmistunut YTM:ksi Tampereen yliopistosta. Varmasti hyvä ja tärkeä tieto tällaiseen Suomen jalkapallomaajoukkueen Maltan reissua käsittelevään blogiin). Niin hassulta kuin se tuntuukin, niin sujuvimmin me kaksi nykyistä ulkotamperelaista pystyimme kommunikoimaan vanhalla "äirinkiälellämme".

Nyt aurinko laskee, ja paljon nähnyt Välimeri pauhaa parvekkeen takana. Edessä on vielä teaser-tyyppisen nettijutun kirjoittaminen Daniel Sjölundista ja päivä alkaa olla paketissa. Kuulostaa varmasti hieman homomaiselta, mutta minusta ahvenanmaan murre yhdistettynä Danan vasta ajeltuun sileään ihoon sai tuntemaan sisälläni lämpimiä värähdyksiä.

P.S. Nyt lähden vielä hotlan baariin ottamaan yömyssyt Jancker Kossusen seurassa. Kippis.